Uncategorized

Afganistanin “proxy war” opetus Israelille

Ariel - Israelista suomeksi

proxy-war1A proxy war is an armed conflict between two parties, either countries or factions, which is taking place on behalf of parties not directly involved.

Afganistan osoitti jälleen kerran, ettei edes suurvalta voi voittaa välillistä sotaa (proxy war), jos se kieltäytyy kohtaamasta varsinaista vastustajaansa. Tämä on elintärkeä oppi myös Israelille, jota vastaan Iran käy välillistä sotaa Hizbollahia ja Hamasia.  Tämä on uusimman BESA ajatuspajan analyysin ydinsanoma ( The Real Lesson of the Afghanistan Debacle  By Jonathan Ariel | BESA Center Perspectives Paper No. 2,150, September 10, 2021) jonka pääkohtia tiivistetysti seuraavassa:

Taleban perustettiin vuonna 1980 Yhdysvaltojen, Pakistanin ja Saudi-Arabian yhteisenä pyrkimyksenä taistella Neuvostoliiton joukkoja vastaan ​​Afganistanissa pian sen jälkeen, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Afganistaniin joulukuussa 1979. Pakistan tarjosi maantieteellisen perustan ja lähes loputtoman määrän taistelijoita oman Pashtu -väestönosansa keskuudesta. Yhdysvallat toimitti aseet, kun taas Saudi -Arabia rahoitti näiden aseiden ostamisen ja kattoi Afganistanin pakolaisleirien ylläpitokulut Pakistanissa.

Pashtunien hallitsema Taleban nousi…

View original post 390 more words

Standard
Uncategorized

Israelin ja Palestiinalaishallinnon johto tapasi – ensi kertaa kymmeneen vuoteen

Ariel - Israelista suomeksi

“Emme me tai palestiinalaiset ole menossa mihinkään huomenaamuna ja on ryhdyttävä toimiin luottamuksen rakentamiseksi israelilaisten ja palestiinalaisten välille.” (Benny Gantz)


Benny Gantz, Israelin puolustusministeri, tapasi Palestiinalaishallinnon (PA) presidentti Mahmoud Abbasin vain muutaman tunnin sen jälkeen kun pääministeri Naftali Bennett palasi Washingtonista. Tällainen suora tapaaminen oli ensimmäinen noin kymmeneen vuoteen Abbasin ja Israelin hallituksen edustajan kanssa ja kuvaa osaltaan Israelin ulkopolitiikan muutosta syrjäytetyn Benjamin Netanjahun jälkeisenä aikana (taustoitusta mm Israelin ulkopolitiikka muuttumassa )


Gantzin mukaan tapaamisessa keskityttiin Länsirannan turvallisuus- ja talouskysymyksiin sekä sovittiin näitä koskevasta jatkotyöstä. Tapaamisella oli pääministeri Bennettin suostumus vaikkakin Bennett on ilmaissut ettei hänellä ole mitään aikeita ryhtyä rauhanneuvotteluihin Palestiinalaishallinnon kanssa. Bennett ei tue “Kahden-valtion”…

View original post 257 more words

Standard
Uncategorized

Israelin ulkopolitiikka muuttumassa

Ariel - Israelista suomeksi

Israelin uusi kesäkuussa 2021 toimintansa aloittanut Naftali Bennetin ja Yair Lapidin johtama (muutos-)hallitus muodostuu kahdeksasta puolueesta ulottuen poliittisella spektrillä äärioikeistosta (sisältäen sekä uskonnollisen että sekulaarin siiven) keskustan kautta äärivasemmistoon ja ensi kertaa islamistiseen arabipuolueeseen saakka; arabipuolueella oli lisäksi “kuninkaantekijän” rooli tämän hallituksen muodostamisessa. (Itse hallituksesta taustoitusta mm Israelin uusi ”sateenkaari” -hallitus ).

Maan pitkäaikaisimman pääministeri Benjamin Netanjahun aikakauden nyt päätyttyä on tällä tilanteella vaikutuksensa myös Israelin ulkopolitiikkaan ja tämä muutos on jo alkanut.

Lähtökohta: Israelilaisten näkemykset MITVIN -raportin 2020mukaan

Untitled drawing (3)Israelin ulkopolitiikan Mitvim -instituutti toteutti – yhteistyössä Rafi Smith -instituuttin ja Friedrich-Ebert-Stiftungin kanssa – syyskuussa 2020 selvityksen koskien Israelin Ulkoministeriötä, Israelin ulkosuhteita, Israelia ja sitä ympäröiviä alueita sekä Israelin suhdetta palestiinalaisiin. Edustavalle otokselle Israelin aikuisväestöstä tehty kysely pyrki selvittämään israelilaisten näkemystä em kysymyksiin. Seuraavassa kyselyn tärkeimpiä havaintoja virhemarginaalin ollessa 3,5%:

  • Israelilaiset arvioivat hallituksensa ulkopolitiikan saavan arvosanan 6,05/10 ulkoministeriön aseman saadessa arvosanan 5,69/10.
  • 48% israelilaisista kannattaa arabidiplomaattien nimittämistä Israelin suurlähettiläiksi ulkomailla…
  • View original post 912 more words

    Standard
    Uncategorized

    USA:n tiedustelupalvelujen heikko suoritus Afganistanissa

    Yhdysvaltain tiedustelupalvelujen – yhteensä 18 eri tieustelupalvelua – koontianalyysit Afganistanin Taliban -kapinallisuuden dynamiikasta muuttui vähitellen kesän aikana, mutta ei antanut tarkkaa aikataulua lähestyvästä katastrofista. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden myönsi televisiopuheessaan maanantaina, että hänen hallintonsa oli luottanut virheellisiin arvioihin Talibanin kyvystä nujertaa Afganistanin hallituksen puolustus. Jotkut – mukaan lukien monet Yhdysvaltain tiedustelupalveluista – ovat tulkinneet tämän lausunnon siten, että tiedusteluviranomaisten Valkoiselle talolle antamat arviot olivat virheellisiä tai muuten epätarkkoja.

    The New York Times raportoi tiistaina, että tiedustelupalveluyhteisö tarkisti jatkuvasti arvioitaan Afganistanin sisällissodasta kuluneen vuoden aikana. Aiemmin tänä vuonna tiedustelupalvelut olivat yksimielisiä siitä, että Afganistanin hallitus voisi mahdollisesti pysyä vallassa jopa kaksi vuotta Yhdysvaltain armeijan vetäytymisen jälkeen. Mutta tämä yhteisymmärrys oli murtunut kesän puoliväliin mennessä The Timesin mukaan. Heinäkuuhun mennessä tiedusteluraportit, etusijassa CIA: n laatimat raportit, olivat “tulleet pessimistisemmiksi” ja nimenomaisesti “esittivät Kabulille kasvavat riskit”. Näissä raporteissa varoitettiin myös, että Afganistanin hallitus, mukaan lukien sen tiedustelu- ja sotilaskomponentit, ei kestäisi Talebanin hyökkäystä pääkaupunkia ja muita suuria kaupunkikeskuksia vastaan.

    Raportin mukaan muut virastot eivät kuitenkaan tyypillisesti antaneet suurta todennäköisyyttä pessimistisille arvioille. luottamusta” tai erityisen korkeaa varmuutta näille arvioille eikä CIA:aan pystynyt antamaan tarkkaa arviota siitä, kuinka nopeasti Taleban -voitto tapahtuisi. 

    Times-raportti näyttää osoittavan, että Valkoinen talo pohjasi suuren osan päätöksistään ​​tiedustelupalvelujen aikaisempiin arvioihin, jotka ennustivat vähemmän radikaalia muutosvauhtia Afganistanissa. Esimerkiksi yksi raportti tämän vuoden huhtikuusta ehdotti, että Taleban oli vähintään 18 kuukauden päässä Kabulin valloittamisesta. Artikkeli viittaa myös siihen mahdollisuuteen, että eri virastoilla saattoi olla eriäviä näkemyksiä nopeudesta, jolla Taleban valloittaa Afganistanin, ja CIA olleen arvioinneissaan muita pessimistisempi. 

    Lähde:IntelNews

    Standard
    Uncategorized

    Afganistan – humanitaarinen interventio?

     

    Leave the Rag Heads to their rocks . Close the  borders. (keskustelufoorumien arkea ja jopa todennäköinen lopputulema)

     

    Elokuun 2021 alussa arvioitiin Kabulin romahtavan 90-150 päivän välillä.  Tätä kirjoittaessa [14. elokuuta], näyttää siltä, ​​että Kabul – kuten koko Afganistan – on Talebanin käsissä ensi viikolla. Hallituksen armeija ja poliisi ovat hyödyttömiä, kukaan ei puolusta pääkaupunkia kun muiden alueiden yksiköt ovat paenneet ilman taistelua ja Taleban on saanut modernit Yhdysvaltojen keskushallitukselle lahjoittamat aseet. Tilanne on kaoottinen, koska aikaikkuna esim. Yhdysvaltojen yhteistyökumppaneiden, kääntäjien  ja heidän perheidensä evakuointiin on lähes olematon.

     

    Mielestäni on selvää, itse asiassa jo yli vuosikymmenen, ettei Kabulin keskushallinto voi olla tehokas kumppani etsittäessä mitään strategiaa Afganistanille. Talebanit ovat paikallisia asukkaita, jotka ovat historiallisesti osoittaneet, kuinka vastustuskykyisiä he ovat ulkomaisia ​​hyökkääjiä ja heidän ajatuksiaan kohtaan.

     

    Sun Tzu kirjoitti The Art of Warissa vapaasti suomennettuna, että ”Strategia ilman taktiikkaa on hidas tie voittoon, mutta taktiikka ilman strategiaa on vain meteliä ennen tappiota.” Olen samaa mieltä ja lisäisin, että jos loppupelistä ei ole näkemystä, ei edes tiedetä, onko tie voittoon tai tappioon johtava.

     

    Historiallista taustaa: Neuvostoliitto ihmisoikeuksien kehittäjänä

     

    Afganistanissa ennen Neuvostoliiton (Venäjän) hyökkäystä marxilais -leniniläinen poliittinen puolue Afganistanissa -PDPA (Afganistanin kansan demokraattinen puolue) – kutsui Neuvostoliittoa auttamaan taloudellisen infrastruktuurinsa nykyaikaistamisessa ja luonnonvarojen hyödyntämisessä. Neuvostoliitto lähetti myös urakoitsijoita rakentamaan sairaaloita, teitä ja kouluja sekä poraamaan vesikaivoja. He myös kouluttivat ja varustivat Afganistanin armeijan. Maa nimettiin sitten uudelleen Afganistanin demokraattiseksi tasavaltaksi (DRA) ja järjestelmä kesti jossain muodossa huhtikuuhun 1992 saakka.

     

    Valtaan tultuaan (huhtikuu 1978-) PDPA salli uskonnonvapauden ja toteutti kunnianhimoisen maareformin, joka vapautti maanviljelijöiden velat. Puolue aloitti nopean modernisointiohjelman, joka keskittyi uskonnon ja valtion erottamiseen, lukutaidottomuuden poistamiseen (joka oli tuolloin 90 prosenttia), maareformiin, naisten vapauttamiseen ja feodaalisten käytäntöjen poistamiseen. Perinteiset käytännöt, joita pidettiin feodaalina, kuten koronkiskonta, morsiamen hinta ja pakkoavioliitot, kiellettiin ja avioliiton alaikärajaa nostettiin. Hallitus korosti sekä naisten että miesten koulutusta ja käynnisti kunnianhimoisen lukutaitokampanjan. Sharia -laki kumottiin ja miehiä kannustettiin leikkaamaan partansa.

     

    Suurin osa Afganistanin väestöstä, erityisesti maaseudulla, ei suhtautunut näihin uusiin uudistuksiin hyvin, niitä pidettiin epäislamilaisina ja pakotettuna lähestymistapana länsimaiseen kulttuuriin Afganistanin yhteiskunnassa. 

     

    Neuvostoliitto puuttui asiaan 24. joulukuuta 1979. Yli 100 000 Neuvostoliiton sotilasta osallistui hyökkäykseen sadan tuhannen Parchamin ryhmän jäsenen tukemana. Yli yhdeksän vuoden ajan  Neuvostoliiton armeija toteutti sotilasoperaatioita Afganistanin mujahideenkapinallisia vastaan. Amerikkalainen CIA, Pakistan ja Saudi-Arabia avustivat vastarinnan rahoittamisessa myös näiden antikommunistisen asenteen vuoksi. Sodan ulkomaisten osallistujien joukossa oli Osama bin Laden, jonka organisaatio koulutti pienen määrän mujahideja ja tarjosi aseita ja varoja Neuvostoliittoa vastaan. Noin vuonna 1988 bin Laden irtautui Mujahideenista laajentaakseen Neuvostoliiton vastaista toimintaa maailmanlaajuiseksi islamilaiseksi fundamentalistiseksi liikkeeksi.

     

    Talibanit valtaan USAn ja saudien tuella

     

    Neuvostoliitot vetivät joukkonsa pois helmikuussa 1989, mutta jatkoivat apuaan Mohammed Najibullahin johtamalle hallitukselle. Myös CIA: lta ja Saudi -Arabialta Mujahideenille annettiin valtavia määriä apua. Vuonna 1991 Neuvostoliitto hajosi. Kaikki tuki Afganistanin tasavallalle lakkasi. Huhtikuussa 1992 PDPA -järjestelmä romahti Afganistanissa. Talebanista kehittyi poliittis-uskonnollinen voima, joka lopulta valloitti Kabulin vuonna 1996 ja perusti Afganistanin islamilaisen emiraatin. Vuoden 2000 loppuun mennessä Taleban oli valloittanut 95 prosenttia maasta.

     

    Talebanin vallan aikana suuri osa väestöstä koki vapautensa rajoituksia ja ihmisoikeusloukkauksia. Naisia kiellettiin työpaikoilta, tyttöjä kiellettiin kouluista tai yliopistoista. Kommunistit hävitettiin järjestelmällisesti ja varkaita rangaistiin amputoimalla yksi käsi tai jalka. 

     

    COIN

     

    Vanha CBS-dokumentti-  Bombing Afghanistan– vertasi Neuvosto -aikaa  ja sitten USA -vetoista aikaa Afganistanissa. Pari otetta:

     

    • ”Venäjän hyökkäyksen aikana emme ole kuulleet, että venäläiset tappaisivat yhden perheen 10 jäsentä yhdessä tapahtumassa. Mutta amerikkalaiset tekivät niin ”, huomautti eräs kyläläinen.

     

    • “Vihasimme venäläisiä paljon enemmän kuin amerikkalaisia”, vastasi kyläläinen. “Mutta nyt kun näemme kaiken tämän tapahtuvan, sanon teille, että venäläiset käyttäytyvät paljon paremmin kuin amerikkalaiset.”

     

    Yhdysvaltain armeijan voiton jälkeen Talebanista Yhdysvaltain presidentti Obama ilmoitti vihdoin uudesta kapinallisten vastaisesta (counter-insurgency) COIN -strategiastaan ​​ Afganistanissa. Yhdysvaltain operaatio oli talibanien lyömisen ohella rakentaa Afganistanin keskushallinnon asevoimia, jotta näille voitaisiin vähitellen siirtää vastuuta. 

     

    COIN -teoria korostaa ”väestökeskeisyyttä” ”viholliskeskeistä” lähestymistapaa vastaan. Lähtökohtana oli ajatus siitä, että on mahdollista voittaa kapinallisia tarjoamalla turvallisuus- ja peruspalveluja sekä varmistamalla vahvan ja laillisen hallituksen läsnäolo. Ideana oli jakaa maa pienempiin yksiköihin, joita Washingtonin kanssa työskentelevät sotapäälliköt voivat hallita. 

     

    Yhdysvaltain armeijan kenttäkäsikirjassa (2006) korostetaan ”joukkojen tiheyden” eli turvallisuusjoukkojen suhdetta asukkaisiin: ”20 sotilasta tuhatta asukasta kohti (tai 1:50) pidetään usein vähimmäistiheytenä tehokkaan toiminnan kannalta. Näin Yhdysvaltojen johtaman koalitiojoukon koon tulisi olla noin 568 000 sotilasta. Tämä määrä ei toteutunut vaan jäi alle puoleen tarpeesta.

     

    COIN -teorian ja käytännön välillä oli mittava kuilu. Aikalaisarvioiden mukaan “Kaikki on hyvin paperilla, mutta se ei johda menestykseen paikan päällä,  Afganistanin armeija on hyödytön ja poliisi korruptoitunut ” (Lisää artikkelissa Will Coin work in Afganistan?)

     

    Talibanit

     

    Afganistanin historia osoittaa, että he ovat harjoittaneet puhdasta kreikkalaista demokratiaa kylätasolla kahden vuosituhannen ajan – tämän päivän länsimaisen demokratia -idean vieminen Afganistaniin ymmärtämättä tätä taustaa voi toimia kabineteissa, mutta ei kentällä.

     

    Voimakas ruohonjuuritason liike on kukoistanut viime vuosikymmeninä Afganistanissa – ja sen nimi on Taliban. Talibanin kapinalliset tekevät paljon enemmän kuin Afganistanin hallitus hyvän hallintotavan ja vastuuvelvollisuuden luomiseksi. Syrjäisissä maakunnissa Talibanin toimet ovat vahvistaneet kahta mielikuvaa: toisaalta poissaoleva ja/tai korruptoitunut Afganistanin keskushallinto ja toisaalta tehokas ja vastuullinen Taliban -hallinto. Näyttää siltä, ​​että Taleban vastaa paremmin tavallisten kansalaisten tarpeisiin kuin Yhdysvallat ja heidän nukkehallitus Kabulissa.

     

    Joidenkin tarkkailijoiden mukaan Taliban keskittyy nyt Afganistanin etuihin sen sijaan, että he ajaisivat uskonsotaa maailmanlaajuisessa verkostossa. Ulkomaiset militantit eivät saa nyt, kuten ennen, suorittaa toimintaansa itsenäisesti.

     

    Minun näkökulmani

     

    Mielestäni todennäköinen tulos on se, että koko Afganistan on Taleban -hallinnon alaisena, mikä tarkoittaa sharia -lakia, joitakin etnisiä puhdistuksia, joitain joukkomurhia, perusihmisoikeuksien heittämistä roskiin, suurta määrää afganistanilaisia ​​pakolaisia ​​maan sisällä ja sen ulkopuolella ja luonnollisesti inhimillinen katastrofi esim ruoan puutteen takia. Kansainvälinen yhteisö reagoi tähän julkilausumilla ja humanitaarisella avulla pakolaisleireille.

     

    On tietysti muitakin mahdollisia skenaarioita, mutta ne ovat epätodennäköisiä ja/tai kalliita. Yksi on humanitaarinen interventio ennemmin kuin myöhemmin. Nopeita päätöksiä voitaisiin tehdä vain Yhdysvalloissa ja Venäjällä, ja paras skenaario olisi yhteinen operaatio, ensin ilmaiskut ja sitten maaoperaatio.

     

    Hyökkäyksen jälkeen varsinaiset työt alkavat. Mielestäni tulevan Afganistan -strategian – jos tavoitteena on saavuttaa jonkin verran kestävyyttä – tulisi perustua kahteen periaatteeseen:

     

    • Alhaalta ylös -periaate, jossa toimet, kehityssuunnitelmat ja hallinto tehdään paikallisesta kylätasosta alkaen; ei Brysselissä tai Washingtonissa tehdyistä korkeatasoisista ohjelmista.
    • Integroitu lähestymistapa, jossa turvallisuus, talous, paikallinen osallistuminen/sitoutuminen ja hallinto eivät ole erillisiä sektoreita.

     

    Tehokas, mahdollisesti USAn ja Venäjän tpteuttama ja EU:n osin rahoittama COIN -operaatio voisi olla ihmisoikeuksien kannalta hyvä  ratkaisu. Tehokas tarkoittaa, että noin 600 000 sotilasta olisi lähetettävä Afganistaniin mahdollisimman pian työskentelemään kaupungeissa, kylissä ja maaseudulla paikallisten heimojen kanssa. Ajatuksena on riisua paikalliset Taliban -joukot aseista ja ryhtyä paikallisten heimojen kanssa rakentamaan joitakin julkisia peruspalveluja, paikallishallintoa ja taloutta näkemyksellä jopa joistakin ihmisoikeuksista. Muutaman vuoden kuluttua saattaa olla oikea aika rakentaa valtakunnallista yhteistyötä näiden paikallisten yksiköiden, ”kantonien” tai maakuntien pohjalta. Seurauksena voi olla löysä federaatio tai konfederaatio, jossa on minimaalinen keskushallinto.

    Voimakkaiden kansainvälisten toimijoiden pitäisi nopeasti päättää, mitä tehdä Afganistanille. Oletan, että toimet ovat vähäisiä, mikä tarkoittaa muutamia lausuntoja ja humanitaarista apua. Jos humanitaariseen interventioon vastoin odotuksiani päädytään, se pitäisi tehdä tällä kertaa aivan ruohonjuuritason tasolla eikä ylhäältä alas.  “Ylhäällä” puolestaan olisi hyvä analysoida ekosysteemin monitahoisuus kuitenkaan vaarantamatta toimintaa kylissä ja heimojen keskuudessa.


    Kirjoitus on suomenkielinen tiivistelmä aiemmin Conflicts by Ariel Rusila -blogissani julkaisemasta artikkelistani.

     

     

    Standard
    Uncategorized

    Iran,Israel ja siviilit

    Ariel - Israelista suomeksi

    Heinäkuun 2021 lopussa kahdeksan Iranin opposition edustajan valtuuskunta vieraili Israelissa osallistuakseen Institute for Voices of Liberty (IVOL) instituutin poliittisiin ja kulttuurisiin tapaamisiin.  Tämä oli ensimmäinen Iranilaisdelegaation vierailu Israeliin sitten Shaahin vallastasyöksyn 42 vuotta aiemmin.  Nämä tapaamiset voivat luoda perustan Israelin ja Iranin tuleville suhteille ajatollahien diktatuurin romahtamisen jälkeen.  Mainittakoon, että yksi valtuuskunnan jäsen, Teheranissa syntynyt Ellie Cohanim, toimi aiemmin USA:n ulkoministeriössä erikoislähettiläänä vastuullaan tarkkailla ja taistella antisemitismiä vastaan.  

    Iranin shaahi Mohammad Reza Pahlavin aikaan Israel ja Iran omasivat hyvät suhteet noin 30 vuoden ajan.  Delegaation jäsenet ulottivat hyvät suhteet kauemmaksikin historiaan eli Kyyros Suuren (noin 576–529 eaa.) aikakauteen;  hän nimittäin salli babylonialaisten karkottamien juutalaisten palata Israeliin.  Delegaation jäset visioivatkin  “Cyrus Accordsia,” eli uudistunutta ystävyyttä iranilaisten ja israelilaisten kesken jo osin toteutuneen  “Abraham Accordsien” tapaan, jolla Israel on normalisoinut suhteitaan muutamiin muslimimaihin.  

    s_topTEMP425x425-2714Iranilaisdelegaatio Israelissa (v-o): Ahmad Batebi, Ellie Cohanim, Amir Hamidi, Foad Pashai ja Ben Tabatabaei. Credit Heritage

    E

    View original post 1,040 more words

    Standard
    Uncategorized

    Israel pyrkii naapurisovun kehittämiseen

    Ariel - Israelista suomeksi

    Israelin uusi Bennett-Lapid “muutoshallitus” vaikuttaa päättäväisesti pyrkivän parantamaan suhteitaan naapureihinsa useita vuosia kestäneiden jännitteiden jälkeen. Viimeisen kuukauden aikana tätä kuvasivat mm seuraavat tapahtumat:

    • Pääministeri Bennetin ja Jordanian kuningas Abdullah II:n salainen tapaaminen Ammanissa,
    • Ulkoministeri Yair Lapidin ja Jordanian ulkoministeri Ayman al-Safdin sopimus 50 miljoonan m3 vesitoimituksista Jordaniaan,
    • Puolustusministeri Benny Gantzin ehdotus Libanonille humanitaarisen avun toimittamiseksi Libanoniin UNIFIL operaation kautta.
    • Evyatar etuvartioaseman tyhjentäminen israelilaisista uudisasukkaista Länsirannalla,
    • Pyrkimykset auttaa Länsirannan ja Gazan koronatilannetta mm rokotetoimituksin.

    Israelin pääministeri Naftali Bennett tapasi kuluvan heinäkuun alussa salaa Jordanian kuningas Abdullah II:n Ammanissa, kyseessä oli ensimmäinen tällainen tilaisuus yli viiteen vuoteen. Israelin mediassa tapaamista pidettiin myönteisenä ja sen “kääntävän uuden lehden” maiden suhteissa jännitteisen ajanjakson jälkeen.

    RedSeaDeadSeaCorrectedWEBUlkoministeri Yair Lapid tapasi virkaveljensä Jordanian varapääministeri ja ulkoministeri Ayman al-Safdin Allenby Bridgellä Jordanian puolella. Israel sopi toimittavansa Jordaniaan ylimääräiset 50 miljoonaa m3 vettä vuoden aikana joka kaksinkertaistaa aiemmin sovitut toimitukset. Israelin kyky tuottaa suolanpoistolaitoksissa puhdistettua vettä Välimerestä…

    View original post 538 more words

    Standard
    Uncategorized

    Yli kolmannes gazalaista kuoli omiin raketteihin

    Ariel - Israelista suomeksi

    Suuri osa Hamasin ja Israelin välisten toukokuun konfliktin kattavuudesta ja kommenteista on keskittynyt lukuihin, erityisesti palestiinalaisten huomattavasti suurempaan kuolleiden määrään verrattuna tapettuihin israelilaisiin. Kuolemien määrä on tosiasiallisesti hyvin pieni tämänkaltaisessa konfliktissa. Israelilaisten osalta pientä määrää nyt kuten aiemminkin selittää kehittynyt väestönsuojelujärjestelmä ja toisaalta Iron Dome ohjustorjunta; palestiinalaisten osalta IDF:n ensikertaa täsmäohjuksilla saavutettu noin 100%:n osumatarkkuus ja jo aiemminkin käytössä ollut ennakkovaroitusjärjestelmä jolla gazalaisia pyydettiin poistumaan tulevien iskukohteiden lähettyviltä.

    rocchild

    Analyysissaan  Intelligence and Terrorism Information Center [ITIC] arvioi, että Hamas ja muut ryhmät laukaisivat Gazasta vähintään 4360 rakettia, joista Israelin ilmatilaan tunkeutui 3573 kappaletta, 280 laskeutui Välimereen ja 680 jäi lyhyeksi pudoten Gazaan. Israeliin lentäneistä raketeista 1963 arvioitiin laskeutuvan asumattomille seuduille joten niitä ei torjuttu, Noin 1400 rakettia kohdistui asutuille alueille ja näistä noin 90% tuhottiin Iron Dome torjuntajärjestelmällä. 

    Toukokuun konfliktissa kuoli 13 israelilaista, yksi näistä oli sotilas joka kuoli saatuaan osuman panssarintorjuntaohjuksesta. Palestiinalaisia kuoli (lähteenä UN Office for the Coordination of…

    View original post 350 more words

    Standard
    Uncategorized

    Media vs “media” [Op-Ed]

    Ariel - Israelista suomeksi

    Aiemmin tällä sivustolla 6.5.2021 julkaistussa kirjoituksessani Vastine Israelia demonisoivaan kolumniinkuvasin kuinka Suur-Jyväskylän lehti julkaisi 2.6.2014 israelia jälleen kerran demonisoivan ja mielestäni antisemitistisen kolumnin “Länsimaiden omatunto heräämässä. Kolumnin johdosta lähetin sekä printti- että nettiversioon kirjoituksessani esitetyn vastineen ja se myös julkaistiin muutoksitta lehden molemmissa versioissa.

    Viikko vastineeni printtimediassa julkaisun jälkeen demonisoivan kolumnin kirjoittanut Osma Naukkarinen julkaisi oman vastineensa pyrkien kumoamaan väitteitäni. Tähän luonnollisisesti tein oman vastineeni joka on luettavissa tämän kirjoituksen lopussa.

    cropped-Leijona-logo-TWLähetystä seuraavana päivänä päätoimittaja Rahkonen soitti minulle kiittäen vastineesta mutta ilmoitti ettei sitä julkaista koska eräs toinen Israelin ystävä oli myös lähettänyt osin samoja näkökulmia esittävän kirjoituksen ja monipuolisuuden vuoksi se julkaistaisiin.  Samalla hän kertoi aihepiirin olevan siinä määrin monitahoinen paikallislehteen, että sen käsittely lopetettaisiin tähän.

    Mielestäni päätoimittaja Rahkosen toiminta on hyvinkin asiallista ja ymmärrettävää sekä sikälikin myönteistä, että näin toimien pro-Israel näkemys näyttää saavan “viimeisen sanan”.

    Noin yleisellä tasolla tapaus nähdäkseni osoittaa, että paikallistasolla…

    View original post 493 more words

    Standard
    Uncategorized

    Palestiinalaishallinto murhasi palestiinalaisaktivistin

    Ariel - Israelista suomeksi

    “The violent arrest & death in detention of Nizar Banat by the Palestinian security forces is a serious crime & a dangerous development.” (Palestinalainen veteraanipoliitikko Hanan Ashrawi)

    Palestiinalaishallinnon alueella toimiva Ramallahissa päämajaansa pitävä ilmaisunvapauden suojelemista käsittelevä kansalaiskoalitio ( The Civil Coalition to Protect Freedom of Expression and Digital Rights ) tuomitsi 25.6.2021 poliittisen ja ihmisoikeusaktivisti Nizar Banatin murhan. Banatin kuolemasta ilmoitettiin noin kaksi tuntia sen jälkeen, kun Palestiinan turvallisuusjoukot pidättivät hänet aamunkoitteessa torstaina (24/6/2021).

    Mainitun riippumattoman ihmisoikeustoimikunnan pääjohtaja tri Ammar Dweik kertoi asiaa koskevassa lehdistötilaisuudessa, että kuolema oli “luonnoton”. Alustavien havaintojen mukaan Banat oli kohtalokkaasti pahoinpidelty hänen ollessaan sidottuna Palestiinan turvallisuusjoukkojen hallussa. Lopullinen kuolinsyy selvinnee ruuminavauksen yhteydessä otettujen näytteiden laboratoriotulosten jälkeen.

    Banatin perheen todistajien mukaan torstain vastaisena yönä, 27 Palestiinan turvallisuusjoukkojen jäsentä ja upseeria hyökkäsi väkivalloin eteläisessä Hebronissa olevaan taloon, jossa Banat nukkui kahden serkkunsa kanssa, pahoinpitelivät Banatia mm sisäänmurrossa käytettyjen sorkkarautojen avulla ja veivät hänet tuntemattomaan kohteeseen. Noin kaksi…

    View original post 377 more words

    Standard