konfliktit

Hyvästit Ukrainan itsenäisyydelle

Ukraine sign with pro-Russian extraUkrainan tilanne kärjistyi lopulta (suur)sodan partaalle. Kiova on nyt ainakin muodollisesti aiempien oppositioryhmien hallinnassa joskin Maidanin ruohonjuuritason aktivistit vielä tarkkailevat toimiiko laittomasti valtaan saatettu hallitus heidän odotuksiaan. Krimin niemimaa puolestaan on Venäjän tukeman paikallishallinnon otteessa, muissa itäisissä pääosin venäjänkielisissä maakunnissa tilanne on vielä avoin eli seuraavatko ne Sevastopolin viitoittamaa separitista linjaa vaiko Kiovan vallanpitäjien Ukrainan yhtenäisyyttä korostavaa toivetta. Muilta osin totaalisen korruptoitunut rakenne on entisellään eikä mitään merkkejä sen korjaamisesta ole nähtävissä.

US involvement in UkraineItse näen Ukrainan lähitulevaisuuden hyvin synkkänä: maasta de facto puuttuu niin laki kuin sen kunnioituskin, aidot poliittiset puolueet, meritokraattinen virkamieskunta ja laaja muutosliike; maan talouden vararikko on viemässä potentiaalisenkin oman päätösvallan ulkomaisten luotottajien käsiin kun taas sisäiset alueelliset erot vähentävät eri tavoilla keskushallinnon päätösvaltaa ja -kykyä. Väittäisinkin Ukrainan nyt lausuvan hyvästejä valtiolliselle itsenäisyydelleen.

Protestista vallankaappaukseen

Unelman EUtopiasta haihduttua pääosin länsi-Ukrainan kansalaiset lähtivät kaduille purkamaan pettymystään joka suhteellisen pian kanavoitui tyytymättömyydeksi läpimätää poliittista eliittiä kohtaan. Päämäärätietoiset ja hyvin organisoituneet natsit, russofoobikot, Kiev Dynamo jalkapallohuligaanit ottivat nopeasti aloitteen käsiinsä nationalistisen ja mittavaa länsirahoitusta saaneen keskiluokan organisaatioiden hiljaa hyväksyttyä tilanteen, vasemmistolaiset muutosvoimat kuten riippumatton ay-liike, antifasistit ja anarkistit jäivät vähemmistöön ja poistettiin Maidanilta häiritsemästä vallankaappauksen voittokulkua.

Jo aiemmin oli arvailuja siitä, että läntisten yksityisten turvapalvelujen likaisia töitä lähi-idässä tehneitä ukrainalaisia on saatu provosoimaan Maidanin mielenosoitusta. Nyttemmin julkitullut EU:n “ulkoministerin ja Viron ulkoministerin puhelu ei ainakaan lievennä epäilyksiä siitä etteivätkö katoilta sekä miliisejä että mielenosoittajia Maidanilla ampuneet tark’ampujat sittenkin olisi olleet asialla radikaaliryhmien eikä presidentin toimesta.

Tilanteen polarisoituminen ja väkivalta johti nopeasti vallanvaihdokseen Kiovassa: presidentti pakeni, tynkäparlamentti määräenemmistösäännöksiä rikkoen äänesti uudet – tosin USAn jo jokunen kuukausi sitten nimittämät – vallanpitäjät ja itäiset provinssit alkoivat Krimin johdolla ja Venäjän tukemina laajentaa itsemääräämisoikeuttaan Kiovan kaappareiden kustannuksella.

Kiireellisimpänä tehtävänään Kiovan tynkäparlamentti näki kielilain peruutuksen siten ettei yli 10 %:n väestöosuuden kansalaisilla enää ole alueellisen kielen statusta, säädös joka venäläisten ohella kavensi mm unkarilais- ja bulgaarivähemmistöjen oikeuksia. Samalla uusnatsit tekivät polttopullohyökkäyksen ainakin yhtä synagoogaa vastaan seurauksella että vähintäänkin sata kiovalaista juutalaista suunnittelee nyt yhteispakoa kaupungista Israeliin.

ukraine riots 2014

Perimmiltään helmikuun tapahtumia Kiovassa voi pitää rikollisena länsivaltojen miljardeilla tukemien organisaatioiden ja radikaalien uusnatsien lopulta toteuttamana vallankaapauksena. Krimin tapahtumat puolestaan kuvastavat Venäjän osalta toteutettua etupiirivalvontaa.

Kansanääni”

Ukraina sanana merkitsee rajamaata ja itse asiassa maa onkin vuosien saatossa ulkopuolisten toimesta koottu nykyiseksi kyhäelmäksi seurauksenaan merkittävät alueelliset erot ja yhtenäisen ukrainalaisen identiteetin puute. Viimeisen eli 50-luvulla tehdyn Krimin niemimaan Ukrainaan liitoksen taustalla lienee ollut pyrkimys miedontaa länsi-Ukrainassa IIMS:n aikaisten natsielementtien vaikutusta neuvostotasavallassa.

ukraine

Länsiukrainalaiset suuryritykset ovat tottuneet etsimään vientiä länsimaista ja myös merkittävä osa väestöstä jo on tai toivoo pääsevänsä EU:n työmarkkinoille. Itäisen Ukrainan suuryrityksilläin toimesta. Joka tapauksessa tapahtumien kärjistyminen, polarisaatio ja väkivalta johtiva puolestaan on perinteisiä alihankinta ja tuotantosuhteita Venäjään mm aseteollisuudessa ja monet asukkaat käyvät vapaasti Venäjän lähialueilla töissä mm moninkertaisen palkkatason takia. Täten Ukrainan läntisten ja itäisten osien sekä teollisuudella (oligarkeilla) että kansalaisilla erilaiset suuntautumisvaihtoehdot.

Ukraine vs Russia

Kiovan mielenilmausten uutisoinnista voisi päätellä kansan vaativan yhtenäisenä niin Naton kuin EU:kin jäsenyyttä sekä toivottavat venäläiset tervemenneeksi Ukrainasta. Asia ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteinen kuten oheisista Natoa ja Venäjää koskevista galluptilastoista voisi päätellä:

NATO jäsenyyden kannatus Ukrainassa (Lähde: Wikipedia )

Polls

For

Against

2002 Razumkov Centre

32%

32.2%

2004 University of Sussex

30%

40%

April 2009

21%

57%

November 2009 Ukrainian Project System

12.5%

December 2009 Democratic Initiative Foundation

21%

60%

January 2011 RATINGFOM-Ukraine

24%

70%

February 2012 RATING

20%

70%

July 2012 RATING

17%

70%

December 2012 Democratic Initiatives Foundation & Razumkov Center

15%

60%

Ukrainalaisten asenteet Venäjää kohtaan (Lähde: Wikipedia)

Opinion Oct 2008 Jun 2009 Sept 2009 Nov 2009 Sep 2011 Jan 2012 Apr 2013
Good

88%

91%

93%

96%

80%

86%

70%

Negative

9%

13%

9%

12%

Skenaarioni

Itse näen Ukrainan tilanteen hyvin synkkänä. En sinänsä usko tilanteen eskaloituvan sodaksi asti, mahdollisten pikku kahakoiden jälkeen jenkit ja Venäjä pääsevät sopimukseen etupiirijaostaan, Krimi mahdollisesti liitetään takaisin Venäjään ja itäisille venäjänkielisille maakunnille varmistettaneen vahvempi autonomia. Itä- ja länsi-Ukrainan oligargit sopivat kiistansa ja pyrkinevät säilyttämään sekä itäiset että läntiset vientimarkkinansa kuin myös vaikutusvaltansa. Sisäinen sopu on löydettävissä sopimalla kakunjaosta oppositio ja ex-hallituspuolueiden välillä. Tämän sinänsä myönteisen lopputuleman hinta maksatetaan ns tavallisilla kansalaisilla joilta tietysti ei kysytä mitään. Jenkkien ja EU:n sponsoroiman valtapelin lasku tulee bumerangina takaisin ja kansainvälisin ponnistuksin pääosin lainoja sisältävä tukipaketti saataneen kasaan. Ukrainan valtaeliitti kahmii totuttuun tapaan valtaosan tukimiljardeista omiin taskuihinsa ja veroparatiiseihin.

Ukrainan keskeinen ongelma on perustavanlaatuinen konflikti ns tavallisten kansalaisten ja oligarkkien ohjaileman poliittisen eliitin kesken. Ukrainan mielenilmaisu ei tuo mitään ratkaisuja tämän ristiriidan poistamiseen vaan vaikutus vertautuu vastaaviin “Arabikevään” tapahtumiin. On selvää että kansalaisten silmissä niin entinen kuin nykyinenkin eliitti on menettänyt oikeutuksensa. Myönteinen kehityskulku nähdäkseni edellyttäisi ruohonjuuritason verkostojen ja instituutioiden asteettaista rakentamista.

Ainoa tie ulos olisi todellinen kansanliike joka ensi töikseen takavarikoisi noin tusinan oligarkin kansalta ryöstämän omaisuuden ja perustaisi vahvan paikallishallinnon jonka talous pohjaisi tuotantovälineiden yhteisomistukseen. Sosiaalinen vaihtoehto olisi suurteollisuuden työntekijöihin pohjaava liike joka pitäisi Ukrainassa luodun tuotannon tulokset maassa niiden ihmisten käytössä jotka ko hyvinvoinnin ovat luoneet. Tällainen edistys lienee vähintäänkin yhtä suuri utopia kuin Ukrainan EU- jäsenyys joskin mielestäni myönteisempi haavekuva.Tämä demokratiaa palauttava aloitteellisuus muistuttaisi liikaa jo kuopattuja sosialistisia ja mikä pahinta kommunistisia ideoita joten nykymaailmassa sitä ei tietenkään tule sallia – tästä löytynee yhtenäinen linja niin USAn, EU:n, oligarkkien kuin Venäjänkin kesken.

Aiheesta laajemmin myös pääblogini kirjoituksessa

Farewell Ukrainian Independency And Democracy

ja aiemmin

Ukraine’s Would-be Coup As New Example About US Gangsterism

Ukraine deal

Standard
EU, Kaukasus

Ukrainan ohjailtu kaaos

Muutama kuukausi sitten EU johtajat valmistelivat allekirjoitustilaisuutta jossa Ukrainaa lähennettäisiin EU:iin pois Venäjän haitallisesta vaikutuspiiristä. Presidentti Yanukovichin kieltäydyttyä signeeraamasta tuhannet EUtopian häikäisemät ukrainalaiset näkivät unelmansa katoavan ja ryntäsivät kadulle vaatimaan poliitikkojen vaihtamista.

Massojen siivellä USAn tukemat Ukrainan uusfasistiset, kansallismieliset, äärioikeistolaiset ja populistiset poliittiset liikkeet valtasivat hiljalleen johtavan roolin, radikaalein osa aseistautui ja nyt väkivaltaiseksi yltyneissä mellakoissa on jo kymmeniä kuolonuhreja niin mielenosoittajien kuin järjestystä ylläpitävien poliisienkin keskuudessa.

Ukraina suurvaltapolitiikan keskiössä

Suurvaltapolitiikalle Ukrainalla on strateginen merkitys. Venäjän kannalta maiden väliseltä pitkältä rajalta on alle 500 km Moskovaan ja lisäksi Ukrainan kaksi satamaa ovat sotilaallisesti tärkeitä; edellen jos USA saisi “vallattua” Ukrainan se leikkaisi Venäjän yhteyden Kaukasukselle.

Kyseessä ei ole mitenkään uusi asia ja esimerkiksi vuonna 1997 merkittävä jenkkistrategi Zbigniew Brzezinski tiivisti asian seuraavasti ( A Geostrategy for Eurasia, Zbigniew Brzezinski, Foreign Affairs, 1997):

Eurasia is the world’s axial supercontinent. A power that dominated Eurasia would exercise decisive influence over two of the world’s three most economically productive regions, Western Europe and East Asia. A glance at the map also suggests that a country dominant in Eurasia would almost automatically control the Middle East and Africa…What happens with the distribution of power on the Eurasian landmass will be of decisive importance to America’s global primacy and historical legacy.”

Vuonna 1999 USAn – tai pikemminkin läntisten öljy-yhtiöiden – avulla perustetun ns GUUAM ryhmän tavoitteena oli sulkea Venäjä Kaspian meren öly- ja kaasuesiintymien ulkopuolelle ja samalla eristää Moskova poliittisesti. Tämäkin oli osa ns Silkkitie -strategiaa jonka tarkoituksena oli varmistaa USAn taloudelliset ja strategiset edut Välimereltä Kaukasuksen kautta keski-Aasiaan katkaisten samalla Venäjän pohjois-etelä -yhteyden. (Tästä lisää esimerkiksi kirjoituksessani Is GUUAM dead?)

USAn sekaantuminen

USAn sekaantumista Ukrainan hallitusvaihdoskuvioihin ei enää voida kieltää varsinkaan maan ulkoministeriön korkean virkamiehen – Victoria Nulandin – myönnettyä viime joulukuussa että

Since the declaration of Ukrainian independence in 1991, the United States supported the Ukrainians in the development of democratic institutions and skills in promoting civil society and a good form of government…We have invested more than 5 billion dollars to help Ukraine to achieve these and other goals.”

Mainittu Nuland herätti hiljattain pahennusta arvotettuaan EU-johtajia vuotaneella EU v***uun lausunnollaan. Niin julkista kuin yksityistäkin rahaa on kanavoitu Ukrainaan mm PAUCI (Poland-America-Ukraine Cooperation Initiative, Freedom Housen hallinnoima) -ohjelman että NEDin (National Endowment for Democracy) kautta. (Lisää esimerkiksi Fuck the EU’: Tape Reveals US Runs Ukraine Opposition by Daniel McAdams)

Ohjailtu oppositio

Ukrainan oppositiosta merkittävin lienee ex-nyrkkeilijä Vitali Klitschkon UDAR puolue. Yhdysvaltalainen PBN konsulttitoimisto puolestaan hoitelee puolueen strategiaa. Toimisto Ukrainan filiaalia johtaa yhdysvaltalainen Myron Wasylyk jolla puolestaan on yhteydet USAn tiedustelupalveluihin linkittyvään Eurasia Foundationiin ja George Sorosin rahoittamaan International Centre for Policy Studies järjestöön, joka muutoin luonnosteli myös Ukrainan nykyhallinnon hylkäämän EU-sopimuksen.

Kaksi muuta merkittävää oppositioryhmää ovat Oleh Tyahnybokin uusfasistinen Svoboda puolue ja Arseniy Yatsenyukin nationalistinen Isänmaa puolue. Vielä ainakin viime vuonna Tyahnybok oli estetty tulemaan USAhan tämän Hitlerin SS:ää ihannoivien ja anti-semiittisten puheiden takia sekä levitettyään pelkoa moskovalais-juutalaisen mafian hallitsemasta Ukrainasta.

No tässäkään ei sinänsä ole mitään uutta kuten Eric Draitser kirjoituksessaan Ukraine and the rebirth of Fascism toteaa:

In an attempt to pry Ukraine out of the Russian sphere of influence, the US-EU-NATO alliance has, not for the first time, allied itself with fascists. Of course, for decades, millions in Latin America were disappeared or murdered by fascist paramilitary forces armed and supported by the United States. The mujahideen of Afghanistan, which later transmogrified into Al Qaeda, also extreme ideological reactionaries, were created and financed by the United States for the purposes of destabilizing Russia. And of course, there is the painful reality of Libya and, most recently Syria, where the United States and its allies finance and support extremist jihadis against a government that has refused to align with the US and Israel.”

Veto ja vastaveto

EU pyrki sopimuksellaan vetämään Ukrainaa puoleensa mm lupaamalla- unelmahötön ohella – 610 miljoonan dollarin ja samanaikaisella kansainvälisen valuuttarahaston 15 miljardin dollarin lainalla. Ehdot olivat kuitenkin kovia kuten kansalaisille ja yrityksille kompensoidun kaasun hinnankorotukset. Käytännössä EU:n leikkauspolitiikka olisi viety Ukrainaan, yksityistämisohjelmalla olisi mahdollistettu ukrainalaisyritysten ryöstö ja alasajo, sosiaaliset ongelmat olisivat kärjistyneet ja päävientituotteeksi olisi jäänyt Romanian tapaan koulutettu väestö.

Venäjän vastaveto oli pragmaattinen. Se tarjosi 15 miljardin lainan – jonka ensimmäinen 1.5 miljardia on jo maksuvaiheessa – ilman kurjistavia lisäehtoja. Tämä lähestymistapa antaa Ukrainan jälkeenjääneelle teollisuudelle aikaa sopeutua, se voi ylläpitää tiettyä vientitasoa markkinoimalla tuotteitaan Venäjälle joka myös säilynee Ukrainan suurimpana ulkomaisena investoijana.

Ukrainan lähentyminen EU:n sijaan Venäjään tukee myös hiljalleen toimintaansa käynnistävää Euraasian unionia(EAU). EU:n tapaan EAU omaksuu yhteisiä standardeja mutta vaiheittain jottei modernisointi aiheuttaisi vastaavi sosiaalisia ongelmia kuin EU:n piirissä on käynyt. Itse asiassa EAUsta voisi tulla EU:n kaltainen rauhanprojekti varsinkin jos Ukrainan naapuri Moldavia saataisiin mukaan jolloin Transnistriankin konflikti saataisiin siirrettyä historiaan.

Lopuksi

Ukrainan mellakoiden on pelätty yltyvän jopa sisällissodaksi. Itse en tätä pidä todennäköisenä mutta sen sijaan Ukrainan hajoaminen voisi olla mahdollisuuksien rajoissa. Maa jakautuu melko sekeästi niin poliittisesti, maantieteellisesti, uskonnollisesti kuin kielellisestikin kahtia. Länsiosassa asuvat ovat myös asenteellisesti länteen päin kallellaan omaa murrettaan puhuvat ukrainalaiset kun taas itäosia asuttavat venäjänkieliset Moskovan patriarkaattiin kuuluvat asukkaat. Mielestäni joku Tsekkoslovakian mallinen jako ei välttämättä olisi pahitteeksi ukrainalaisille

Läntinen valtamedia on jälleen vauhkoontunut Ukrainan mellakoista vaikka samaan aikaan esimerkiksi Qatarin jalkapalloareenoiden työtapaturmissa on kuollut vähintään kymmenkertainen määrä ihmisiä. Sinänsä on ymmärrettävää, että USA on ärtynyt sotkettuaan viime vuosikymmeninä liki kaikki operaationsa mm lähi-idässä Venäjän saavutettua viime aikoina lähinnä diplomaattisia voittoja. Siksi tätä ärtymystä on nyt hyvä purkaa aiheuttamalle Venäjälle ongelmia sen takapihalla. Tekopyhät läntiset johtajat valittelevat muutamaa kymmentä kuollutta, demokratian puutetta ja ilmaisun vapautta. Rehellisyyden nimissä olisi kuitenkin hyvä tunnustaa heidän itsensä sponsoroineen koko konfliktin uusfasististen lakeijoidensa avull.

Tässä vielä yksi videoanalyysi teemasta:

Aiheesta enemmän pääblogini kirjoituksessa

Ukraine‘sWould-be Coup AsNew Example About US Gangsterism

Standard
Uncategorized

Anti-Muslim Film Camouflaged Terrorist Campaign

Al-Qaeda Flag

Al-Qaeda Flag

Anti-Muslim Film Camouflaged Terrorist Campaign

On pääblogissani julkaistu uusin artikkeli koskien muslimivastaisen filmin aiheuttamia protesteja MENA alueella, filmin roolia terrorikampanjan savuverhona ja USAn vastausta erityisesti Libyan tapahtumiin.

Article (shorter version) first published as Anti-Muslim Film Camouflaged Terrorist Campaign on Technorati.

Standard
lähi-itä

Tiedonsirpaleita lähi-idän rauhanprosessin marginaaleissa

Jälleen käynnistettyjen lähi-idän rauhanneuvottelujen jälleen polkiessa paikallaan ja Jemenin hiljalleen väistyessä otsikoista monet pikku-uutiset kuitenkin osoittavat paljon alueella tapahtuvan. Nämä monet valtavirtalehdistöltä huomaamatta jäävät aktiviteetit saattavat mielestäni vaikuttaa tilanteeseen paikan päällä jopa enemmän kuin korkean tason diplomaattinen teatteri jonka pää- ja ehkä ainutkin sisältö voi olla kameroille poseerattu symbolinen kädenpuristus.

Seuraavassa on kokoelma tiedonsirpaleita lähi-idästä marraskuun alkupuolelta:

USA iskee Gazaan

USAn sota-alus ampui Gazaan ohjuksen surmaten terroristiksi epäilemänsä Muhammad Jamal A-Namnam’n. Isku oli tiettävästi ensimmäinen USAn suorittama kohdennettu murha Gazan kaistaleella.

USA avustaa molempia osapuolia – eri tavoin

USA ilmoitti lisäävänsä 150 miljoonaa dollaria suoraa apuaan Palestiinalaishallinnolle nostaen näin tukensa kuluvana vuonna 225 miljoonaan dollariin ja välillisesti jopa 600 miljoonaan. Samalla viikolla USAn hallitus siirsi ylimääräiset 400 miljoonaa dollaria asevarastoihin Israelia varten nostaen Israelin käyttössä olevan asevarston arvon 1,2 miljardiin dollariin vuoteen 2012 mennessä.

Murhalisenssi hallitukselle

Obaman hallinto on oikeudessa vahvistanut oikeutensa myös Yhdysvaltojen kansalaisiin kohdistuviin harkittuihin murhiin kansallisen turvallisuuden nimissä. Juttu nousi esiin hallituksen valtuutettua terrorijohtajaksi epäillyn yhdysvaltalaissyntyisen Anwar Al- Aulaqi’n murhan.

Predatorit Jemeniin

Mm. Anwar Al- Aulaqi’n murha helpottuu kun Yhdysvallat laivasi laivueen miehittämättömiä Predator koneita salaiseen tukikohtaansa Jemeniin. Samalla debatti Washingtonissa kiihtyy josko ohjuslennokkeja saisi ohjaillaPentagonin vai CIA. Viime mainittu väittää sotilastiedustelun olevan ala-arvoista ja jokin aika sitten koneet surmasivat yhdellä iskulla Jemenissä 17 naista ja 23 lasta luullessaan perhetapahtumaa al Qaedan koulutusleiriksi.

Iranin iskuun valmiuksia

Yhdysvallat lisäsi painostusta Irania kohtaan sijoittamalla maan läheisyyteen kolme lentotukialusta, neljä ydinsukellusvenettä ja muita hyökkäysyksiköitä. Vaikutusvaltainen senaattori Lindsey Graham totesi, että jenkkien tulisi upottaa Iranin laivasto, tuhota ilmavoimat ja antaa isku vallankumouskaartille. Obama voinee varmistaa uudelleenvalintansa sopivalla hyökkäyksellä, esimerkiksi Iraniin.

Gaza-Damascus-Teheran akseli

PLO/Fatahin and Hamasin keskinäiset neuvottelut Damascuksessa päättyivät ilman tuloksia. Gaza etsii strategista kumppanuutta Iranin kanssa vastaavaan tapaan kuin Iran-Syyria-Hizballah liittoutuma. Tämä voi uhata myös Jordanian vakautta, jossa Hamas Damascuksen tuella kontrolloi sikäläistä Muslimiveljeskunnan siipeä.

Laajemmin aiheesta lähteineen kirjoituksessani Fragments of the Middle East peace efforts”

Standard
lähi-itä

Lähi-itä: kahden kuukauden erikoistarjous

Lähi-idän rauhanprosessin osalta tulisi mielestäni erottaa itse julkisuuspelinä käytettävä prosessi ja todellisten ratkaisujen etsintä toisistaan. Nykyisenkaltaisella jenkkivetoisilla neuvotteluilla saadaan aikaan ainoastaan rakennuspalikoita USAn sisäpoliittiseen käyttöön. Osoituksena prosessin motivaatioista ja lyhytjänteisyydestä on Obaman tarjouskirje Netanjahulle, jossa Israelin jäädyttäessä siirtokuntarakentamisen kahdeksi kuukaudeksi se vastineeksi saisi mm seuraavat takeet:

  • tarvittaessa USAn veto mille tahansa YK:n turvaneuvoston Israel-Palestiina konfliktoa koskevalle päätöslauselmaehdotukselle vuoden ajaksi
  • ei uusia rakentamisen pidennyksiä tulevaisuudessa
  • Israelin sotilaallisen läsnäolon salliminen länsi-rannalla
  • uusien asejärjestelmien toimitus Israeliin, turvatakuut ja biljoonien taalojen talousapu israelille vuosittain

Ja miksi näin avokätinen tarjous prosessin tekohengitykseen kahden kuukauden ajaksi? Selitys lienee USAn kongressivaalit marraskuussa. Visionäärisyyden ollessa tätä luokkaa ja vielä kun Netanyahu ilmeisesti torjui tarjouksen, olisi EUlla ehkä saumaa nyt pyrkiä todellisen vuoropuhelun aikaansaamiseen lähi-idässä vaalipelleilyn sijaan; tietysti uudet aloitteetkin olisivat tervetulleita. Miltäpä vaikuttaisi länsirannan palestiinalaisasutuksen enempi tai vähempi liittäminen Jordaniaan ja Palestiinalaisvaltion lopullinen hautaaminen.

Tätähän olen jo aiemmin propagoinut mm kirjoituksessani “The Three-State Option could solve Gaza Conflict”.

Standard