konfliktit, lähi-itä, MENA

Kuudella miljardilla Assadia kaatamaan

USAn Syyriaan suunnitellun sotilaallisen intervention peruuntuminen ja myönteisesti kehittynyt Iranin ydinohjelma -ratkaisu olivat katkera tappio varsinkin saudeille kansainvälisen terrorismin päärahoittajina. Saudidiplomatia teki kuitenkin nopean uudelleenarvion pyrkien tavoitteisiinsa uusin keinoin. Joulukuun alussa ns Persianlahden yhteistyöneuvosto – The Gulf Cooperation Council (GCC) – aloitti kuuden miljardin dollarin keräyskampanjan uuden Islamilaisen rintaman (IF) perustamiseksi Syyriaan. GCC pyrkii houkuttelemaan USAn mukaan päärahoittajaksi perustellen mm hankkeen edullisuutta verrattuna USAn terrorin vastaiseen sotaan jo arviolta kulutettuun tuhatkertaiseen rahamäärään (=6 biljoonaa taalaa).

Uusi Islamilainen rintama käsittää useita suurimpia kapinallisprikaateja Syyrian eri osissa ja näistä mikään ei – vielä – ole luokiteltu USAn toimesta terroristiorganisaatioksi joten maan mukaantulolle ei tältä osin olisi esteitä. Rintaman tavoitteena on al-Assadin hallinnon kumoaminen inhimillisistä ja materiaalisista kuluista välittämättä ja nykyhallinnon korvaus Islamistisella valtiolla ja sharia -lailla. Rintaman vahvuudeksi arvioidaan 75 000 taistelijaa yhden komennon alaisina. Huomionarvoista on ettei kyseiseen rintamaan kuulu opposition merkittävin – ulkomaisella rahoituksella ulkomailta tuotettu taisteluvoima Daash or al-Nusra aka the Islamic State of Iraq and the Levant.
syyrian kapinallisryhmät uudessa islamilaisessa rintamassa

Parhallaan Washingtonissa pohditaan voisiko USAn mukaantulo yhdistää nyt sekä keskenään taistelevia että Syyrian siviileitä terrorisoivia ryhmäkuntia al-Assadia vastaan ja rajoittaa opposition merkittävimmän taisteluryhmittymän – al-Qaedan – etenemistä Syyriassa. Vastaus on vaikea koska perustellusti on syytä epäillä kyseessä olevan vain saudien uusi yritys oman alueellisen asemansa turvaamiseksi tosiasiassa al-Qaedan avulla jolloin operaation lopputulemana voisi olla militantin USA vihamielisen islamilaisuuden valtaannousu Damaskoksessa.

Edellä viitatusta problematiikasta tarkemmin pääblogini kirjoituksessa

Syria Updates: The New Islamic Front And Whodunnit III

jossa käsittelen myös Syyrian kaasuhyökkäyksiä koskevan YK-raportin uutta tarkistettua versiota sekä tutkivan journalismin uusia paljastuksia koskien sitä että Obama oli tietoinen jo hyvissä ajoin kapinallisten valmiudesta käyttää kemiallisia aseita al-Assadia vastaan USAn houkuttelemiseksi interventioon.
kuvankaappaus: obama valahteli syyrian kaasuiskusta

Standard
konfliktit, lähi-itä

Ääri-islamistien ote Syyriassa tiivistyy

Syyriaa vastaan suunnatun USAn hyökkäysuhan pienentyessä YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyttyä Venäjän aloitteen (The Four-stage Plan For Syria ) maan kemiallisten aseiden hävittämisestä voi sota tästä huolimatta kiihtyä entisestäänkin ainakin lyhyellä aikajänteellä. Ilmaiskun sijaan USA liittolaisineen lisää avoimesti asetoimituksiaan oppositioryhmille toivoen näin saavuttavansa hämärät tavoitteensä. Tilanteen kehittyminen taistelukentällä uhkaa kuitenkin johtaa myös tämän strategian epäonnistumiseen.

IHP Jane tutkimuslaitoksen mukaan Syyriassa arvioidaan olevan noin sata tuhatta Syyrian armeijaa vastaan taistelevaa sotilasta jakautuneena noin tuhanteen ryhmittymään. Näistä suoraan Al-Qaedaan liittyviä sotilaita on noin 10,000 ja muita kovan linjan islamisteja noin 30,000 – 35,000. Läntisten diplomaattien mukaan vain korkeintaan kolmasosa – todennäköisesti vähemmän – on edes jossain määrin myötämielisiä länsivaltoja kohtaan. Numeroita merkittävämpää kuitenkin on ääri-islamistien sotilaallinen ylivertaisuus niin kaluston kuin taistelukokemuksen osalta muihin oppositioryhmiin verrattuna.

Kuluneella viikolla opposition asetelmat selkenivät julkisestikin lukuisten kapinallisryhmien sanouduttua irti Syyrian vapaan armeijan (FSA) johtajuudesta sekä edes hieman länsimyönteisistä sotilasneuvostosta (SMC) ja kansallisneuvostosta (SNC). Irtautuneet kapinnallisryhmät käsittävät ääri-islamistien (Salafi-Jihadistit) ohella maltillisia muslimiveljeskunnan jäseniä ja liittoutuman julistus listaa seuraavat neljä pääkohtaa:

  • Liittoutuman viitekehyksenä toimii ja ainoana oikeusperustana on sharia – islamilainen laki.
  • Vain uhrauksia tehneet opposition jäsenet ovat oikeutettuja edustamaan Syyrian kansaa ( eli ulkomailla toimivat kahvilapoliitikot lienevät poissuljettuja)
  • Liittouma pitää kaikkia Syyrian ulkopuolella muodostettuja väliaikaisia hallintoelimiä laittomina.
  • Neljänneksi korostetaan kansallista etua yksittäisten oppositioryhmien sijaan.

Kapinallisryhmien voimakkaimpana kärkenä on suoraan ja välillisesti al-Qaedaan liittyvä ns Al-Nusra Front joka pyrkii sharian avulla hallittavan Islamistisen kalifaatin perustamiseen suur-Syyriaan käsittäen Syyrian ohella myös Libanonin, Jordanian, Israelin sekä länsirannan ja Gazan palestiinalaiset.

The insignia of the Al-Nusra Front shows the map of Syria, the Islamic crescent and the silhouette of a jihad fighter

Itse Syyriassa toimivat ääri-islamistit eivät vain taistele vaan järjestävät valtaamillaan alueilla myös paikallishallintoa ja saavat lisääntyvästi kannatusta myös paikallisväestöltä järjestäessään näille ruokahuoltoa ja muita peruspalveluja. Tiivistettynä Syyrian opposition suhteen on tapahtunut merkittyvä painopisteen siirtyminen maltillisilta länsimaiden tukemilta ryhmittymiltä ääri-islamilaisille liikkeille.

Viime viikkojen kehitys osoittaa ääri-islamistien otteen Syyriassa tiivistyneen jolloin sodan poliittinen ratkaisu pitkittynee. Kannattaa kuitenkin samalla muistaa al-Assadin hallinnon joukkojen pärjäneen taistelussa vähintääkin kohtalaisesti ja ääri-islamistien toimien ajaneen maallisempia ja muita vähemmistöuskontojen edustajia kannattaamaan al-Assadin hallintoa ja lisäksi erityisesti kurdit pyrkivät puolustamaan asemiaan muun opposition hyökkäyksiä vastaan.

Aihetta käsittelen laajemmin pääblogini kirjoituksessa

Demolition Of CW Stockpiles Is Only Contributory Factor In The Syria War

P.S:

Artikkeli julkaistu myös Syrian Free Press Network’in ja Syrianetwork.Org toimesta.

Standard