konfliktit, lähi-itä

Gazan siviiliuhrien analysointia

?????????????????????????

[Artikkeli Gazan siviiliuhrien analysointia alun perin julkaistu Ariel -sivustolla 5.2.2015]

Viime Gazan konfliktin aikaan – kesällä 2014 – kirjoitin (Peculiarities of Operation Protective Edge ) operaatio ”Protective Edgen” erityispiirteistä koskien mm siviiliuhrien määrän mahdollista kasvua suhteessa aseellisiin taistelijoihin ja toisaalta suhteessa aiempiin Gazan konflikteihin. Sittemmin valtamedioissa on kiertänyt erilaisia analyyseja kyseisen operaation siviiliuhreista viimeisimpänä ehkä uutistoimisto Associated Pressin (AP:n) julkistama analyysi joka väitti tutkimissaan kohteista 60 % uhreista olleen siviilejä. (AP:n raportista enemmän YNet news ).  Mielestäni analyysit Gazan siviiliuhreista ovat erityisen tärkeitä paitsi tällaisten uhrien välttämiseksi tulevissa konflikteissa myös koska näitä uhreja välineellistetään poliittisen propagandan ja varainkeruun palvelukseen.  

YK:n mukaan kaikkiaan Israelin kesäoperaatiossa kuoli 2 205 palestiinalaista, joista ainakin 1 483 oli siviilejä ja yli 500 lapsia. Israelilaisia sotilaita operaation aikana kuoli 67 ja siviilejä viisi. Israel on osaltaan tutkinut siviiliuhreja Gazan viranomaisten julkistamien listojen mukaan ja todennut useilla siviileiksi väitetyillä olevan militanttia taustaa. (ks esim Additional findings in the examination of the names of Palestinians killed in Operation Protective Edge – Part Eight ).

Riippumatta siitä lasketaanko todellisten siviiliuhrien määräksi 40/60/70 % on olennainen kysymys nähdäkseni se kuinka tarkoituksellista siviilien tappaminen on ollut koska tahallisuuttahan voisi pitää sotarikoksena. Hamasin syyllisyys israelilaisille aiheutetuista henkilövahingoista ei juurikaan ole kiistanalaista koska gazalaisten ampumat raketit jo luonnostaan vaarantavat siviiliväestön. Sen sijaan Israelia on syyllistetty mitä erilaisimmin termein (kansanmurhasta joukkotuhoon) gazalaissiviilien kärsimyksistä. Itse olen aiemmin kuvannut miten Israel on gazalaisten kärsimyksiä pyrkinyt välttämään mm kirjoituksessani Minimizing Collateral Damage In Gaza Conflict .

Nyt aiheesta on mielestäni viimeinkin saatu perusteellinen silminnäkijä-asiantuntija –näkemys eversti (evp) Richard Kempin YK:n asiaa tutkivalle komitealle toimittaman lausunnon myötä. Brittikomentajana Afganistanissa toiminut Kemp on johtanut joukkojaan etulinjassa myös Irakissa, Balkanilla ja Pohjois-Irlannissa ja toimii nykyisin johtajuutta, tiedustelua, vastaterrorismia ja puolustusta koskevien strategisten asiantuntijapalvelusten tuottajana. Brittikomentajana Afganistanissa toiminut Kemp on johtanut joukkojaan etulinjassa myös Irakissa, Balkanilla ja Pohjois-Irlannissa ja toimii nykyisin johtajuutta, tiedustelua, vastaterrorismia ja puolustusta koskevien strategisten asiantuntijapalvelusten tuottajana.

Kemp vietti ajastaan Israelissa suurimman osan operaatio “Protective Edgen” toteutusvaiheessa kesällä 2014 haastatellen siihen osallistuneita siviili- ja sotilasjohtajista rintamasotilaisiin. Hän myös pystyy vertailemaan tapahtumia ollessaan kentällä myös vuoden 2012 Gazan konfliktin aikana. Lähtökohtaisesti Kemp hyväksyy Israelin oikeuden vastata Hamasin ym ryhmien Gazasta tekemiin hyökkäyksiin.

Seuraavassa eräitä Richard Kempin lausunnon ydinkohtia:

Strategia

  • Kempin mielestä Israelilla ei ollut mitään muuta realistista tapaa vastata hyökkäyksiin kuin IDF:n käyttämät metodit: täsmäpommitukset ilmasta ja tykistöllä johtokeskuksia, Hamas & co. ammusvarastoja ja taistelijoita vastaan. Ainoina muina mutta ei realistisina vaihtoehtoina Kemp näkee joko mattopommitukset tai laajamittaisen maaoperaation. Nämä molemmat vaihtoehdot olisivat johtaneet toteutettua strategiaa suurempiin siviilitappioihin ja jälkimmäinen myös suurempiin Israelin sotilastappioihin.
  • Hamasin ohjuskapasiteettia ei voitu tuhota pelkästään ilmaoperaatioin, niillä kuitenkin väliaikaisesti pysäytettiin Hamasin aggressiot eli kyseessä oli pragmaattinen minimivastaus Gazasta Israeliin suuntautuneeseen raketti- ja ohjusuhkaan. Pidemmällä aikavälillä pysyvämmän rauhantilan turvaamiseksi Kemp esittää tehostettua kansainvälistä valvontaa Gazan uudelleenvarustautumisen estämiseksi.
  • Kempin mielestä IDF:lla ei myös ollut muuta vaihtoehtoa kuin rajoitettu maaoperaatio tuhotakseen Gazasta Israeliin rakennetut hyökkäystunnelit.

Strategian toteutuskäytänteet

Kun Kempin mielestä IDF:n valitsema strategia oli oikea niin hän nostaa esiin kysymyksen siitä mikä on strategian toteutuksen suhde aseellisia konflikteja koskevaan kansainväliseen säännöstöön. Tämän osalta Kemp esittää mm seuraavia tekijöitä:

  • Suuri osa Hamasin sotilasinfrastruktuuria oli sijoitettu keskelle siviiliasutusta jolloin siviiliuhrit eivät ole vältettävissä. Tämä ei kuitenkaan tee operaatiota laittomaksi mutta IDF:lla kuitenkin on rikkoo näitä lakeja se on myös vastuussa toimenpiteistään. Aiemmissa konflikteissa rikkomuksista on ollut tällaisessa tilanteessa velvollisuus erotella sotilaalliset ja siviilikohteet toisistaan varmistaakseen kulloisenkin toimenpiteen suhteellisuus. Israel kriitikoiden käsityksen vastaisesti tämä suhteellisuus ei tarkoita uhrien suhdetta toisiinsa konfliktin eri osapuolten välillä vaan siviiliuhrien suhdetta koettuun sotilaalliseen uhkaan.
  • Kempin mielestä hänen omat tutkimuksensa ja kokemuksensa IDF:n operaatioperiaatteista sekä sotilas- ja siviilijohtajien sekä lakiasiantuntijoiden haastattelut antavat pohjan näkemykselle että Israel kunnioittaa suhteellisuus periaatetta kuin myös muitakin kansainvälisiä aseellisen konfliktin sääntöjä.
  • IDF on vastuussa Israelin demokraattisesti valitulle hallitukselle kuin myös sikäläiselle sotilas- ja siviililainsäädännölle. Siten jos IDF seurauksensa ja tiedossa on vastaavia prosesseja myös 2014 konfliktin osalta.
  • IDF on selvitellyt käytäntöjään Gazan siviiliuhrien välttämiseksi. Aiemmin Kemp oli todennut että vuosien 2008-09 Gazan konfliktien aikaan mikään maa sodankäynnin historiassa ei ole toteuttanut sellaisia toimenpiteitä ja periaatteita kuin Israel minimoidakseen siviilitappiot. Kempin mielestä näin on tapahtunut myös vuoden 2014 konfliktin aikana. Brittien ja USAn joukot pyrkivät aikoinaan Afganistanissa käyttämään näitä Israelin kehittämiä metodeja välillisten tuhojen minimoimiseksi ja 2014 konfliktin jälkeen USA lähetti upseereitaan opintomatkalle Israeliin varmistaakseen siviiliuhrien minimoimisen tukevissa operaatioissa.
  • Mm seuraavanlaisia siviiliuhrien välttämiseen liittyviä käytänteitä toteutettiin IDF:n toimesta rutiininomaisesti: varoitussoitot, tekstiviestit ja radiosanomat uhanalaisille, lentolehtiset, ”koputusvaroitukset” iskukohteis-ta/-iin. Edelleen vähintään kahden erillisen lähteen tuli varmistaa kyseen olevan oikeutetusta sotilaskohteesta, jokaisen ilmaiskun tuli saada henkilökohtainen auktorisointi ilmavoimien johdolta ja siviilien läsnäolo tuli selvittää sekä miehitettyjen taistelukoneiden että miehittämättömien lennokkien toimesta.

idfsafeguards

Siviiliuhrit

  • Huolimatta kaikista varotoimista siviiliuhreja syntyi mm seuraavista syistä: maajoukkojen joutuessa sellaisiin taistelutilanteisiin ettei varmistuksiin ollut mahdollisuutta, tekniset virheet (seuranta- tai tietokonejärjestelmän kaatuminen, yhteyshäiriöt, ammusten tai aseiden toimintahäiriöt…) ja inhimilliset erehdykset. Kempin mukaan mikään ei osoita tapahtuneiden virheiden pääosan olleen tahallisia ja siten rikollisia. Joissakin tapauksissa on aihetta epäillä väärinkäytöksiä niin siviilejä, näiden omaisuutta tai vihollistaistelijoita kohtaan. Näistä yksittäistapauksista on käynnistetty asianmukaiset rikosoikeudelliset prosessit joista lisätietoja on saatavissa mm Israelin ulkoministeriön dokumenttikokoelmasta .
  • Yhden osan Gazan siviilien suojelua muodostaa Israelin ohjuspuolustusjärjestelmä. Ilman ”Iron Dome” järjestelmää tuhannet Gazasta laukaistut raketit olisivat päätyneet Israeliin ja tuhojen välttämiseksi maan olisi tullut käynnistää mm paljon siviiliuhreja vaativat maaoperaatiot.
  • Kuolleiden gazalaissiviilien määrä suhteessa kaikkiin operaation aikana kuolleisiin gazalaisiin, joita arvioidaan olevan ~2100~2200, vaihtelee lähteestä riippuen 48-70 % välillä. Näistä siviileistä osa kuoli luonnollisista syistä, jotkut taisteluihin liittymättömissä onnettomuuksissa, jotkut teloitettiin tai murhattiin Hamasin ja muiden Gazassa toimivien ryhmien toimesta. Osa gazalaissiviileistä kuoli lyhyeksi jääneessä Hamasin rakettitulituksessa (Gazaan tippui yli sata omaa rakettia/ohjusta). Epäilemättä osa kuoli Israelin sotilasoperaation tuloksena mm Hamasin käyttämän ihmiskilpitaktiikan takia.
  • Gazan siviiliuhrien osuutta operaation aikana kuolleiden kokonaismäärästä voi tarkastella myös vertaamalla tätä muihin vastaavanlaisiin konflikteihin. YK:n pääsihteeri on arvioinut suhdeluvuksi IIMS:n jälkeisissä konflikteissa keskimäärin kolme kuollutta siviiliä yhtä kuollutta taistelijaa kohden; Afganistanissa suhdeluku oli tämä 3:1, mutta esimerkiksi Irakissa se YK:n arvio oli 4:1. Joka tapauksessa Gazan viime operaatiossa suhdeluku näyttää alittavan keskiarvon reilusti 

Kempin mielestä kansainvälisten toimijoiden syytökset Israelia kohtaan Gazan ns. saarrosta ovat täysin vastuuttomia koska ko valvontatoimenpiteet hidastavat Hamasin sotilaallisten valmiuksien kehittämistä. Sitä paitsi Egypti toteuttaa vastaavaa ennaltaehkäisyä Gazan suhteen kuin Israelkin samoin perustein. Niin kauan kuin tehokas kansainvälinen kontrolli Gazan jälleenvarustautumista vastaan puuttuu on todennäköistä, että uusi Gazan konflikti syttyy tulevien kuukausien tai vuosien aikana.

idfinfographic1Yhteenvedossaan Kemp toteaa IDF:n toteuttaneen poikkeuksellisen laajalti eri käytänteitä minimoidakseen siviilituhot ja itse asiassa olevan maailman johtava valtio näiden käytänteiden kehittämisessä ja soveltamisessa ja sattuneiden virheiden korjauksessa. Vastapuoli Hamas & co. puolestaan edustaa toista ääripäätä sen koko strategian pohjautuessa terroriin Israelin siviiliväestöä kohtaan.

Richard Kempin analyysi ( SUBMISSION TO THE UNITED NATIONS INDEPENDENT COMMISSION OF INQUIRY ON THE 2014 GAZA CONFLICT by Colonel Richard KEMP ) luettavissa tästä.

Päätelmiäni

Operaatio Protective Edge noudatti samaa käytäntöä ja dynamiikkaa kuin aiemmatkin Gazan konfliktit 2008-2009 ja 2012 eli Hamas haluaa profiloitua vahvana palestiinalaisten edustajana ja ampuu rakettejaan Israeliin, Israel vastaa ilmaiskuin ja tarvittaessa maaoperaatioin, kansainvälinen yhteisö lähettelee paheksuvia lausuntojaan. Erityispiirteitä kesällä 2014 oli nähdäkseni kolme: Hamasin lisääntynyt hyökkäyskapasiteetti uusien rakettien ja tunneliverkon muodossa, ironisesti sen pienempi sotilaallinen ja poliittinen vaikuttavuus erityisesti kehittyneen ”Iron Dome” rakettientorjuntajärjestelmän ansiosta ja gazalaisten siviilikuolemien osuuden nousu suhteessa taistelijoiden kuolleisuuteen.

Hamasin motiivit uuden konfliktin synnyttämiseen ovat mielestäni jopa kasvaneet: Järjestön profiili on heikentynyt edelleen ja talous lienee aiempaakin enemmän miinuksella. Varsinkin Egyptin nykyhallinnon toimet ovat poliittisen tuen ohella leikanneet merkittävästi Hamasin johdon taloutta erityisesti salakuljetustunnelien sulkemisen myötä. Tulonmenetykset ovat johtaneet palkkaviipeisiin hallinnon työntekijöille ja sitä myöten kasvavaan tyytymättömyyteen. Profiilinnosto on tärkeää myös suhteessa Fatahiin järjestöjen yhtenäisyyspyrkimysten mahdollisesti johtaessa parlamentti- ja presidentinvaaleihin palestiinalaisalueilla. Nyt Egyptin oikeus lisäksi teki merkittävän päätöksen määritellä Hamas terroristiryhmäksi vieläpä erottelematta toisistaan Hamasin sotilaallista siipeä (al-Qassamin prikaatit) Hamasin poliittisesta siivestä. Egyptin presidentti on myös todennut Rafahin rajanylityspaikan pysyvän käytännössä suljettuna niin kauan kuin Hamas vastaa sen Gazan puoleisesta osasta. Egypti on myös aktiivisesti sulkenut Gazaan johtavia salakuljetustunneleita ja on luomassa Gazan rajalle puskurivyöhykettä.

price-of-hamas-tunnelsOperaatio Protective Edge päivitti sekä Hamasin hyökkäyskapasiteetin että myös Israelin valmiuden vastata siihen. Vähentyneistä resursseista huolimatta Hamas on aloittanut uuden konfliktin valmistelut mm hyökkäystunneleiden intensiivisellä rakentamisella (joka nielee huomattavan osan vähentyneistä jälleenrakennusvaroista) ja lapsisotilaita kouluttamalla (joista osa päätynee seuraavan konfliktin ”siviili”uhreiksi). Toisaalta kokemukset päättyneestä operaatiosta saattavat johtaa myös strategian vaihdokseen, vaikkapa edes muodolliseen yhteistyöhön Fatahin kanssa, Israelin tulevan uuden hallituksen kompromissivalmiuden testaamiseen ja voiton varmistamiseen mahdollisissa Palestiinalaishallinnon parlamentti- ja presidentinvaaleissa. Tällainen strategia saattaisi olla mielestäni jopa tuloksekkaampi kuin suora sotilaallinen toiminta.

 

Standard
konfliktit, lähi-itä

Operaatio Protective Edgen erityispiirteitä

Operaatio Protective Edge käynnistyi Hamasin alettua ampumaan rakettejaan kesäkuussa Israelin siviiliväestöä kohtaan niin että pelkästään 7 heinäkuuta 2014 70 rakettia ammuttiin Gazasta kohden Israelia päättäen “meet quiet with quiet” politiikan Gazan alueen ja Israelin kesken.

Tämänhetkinen sota noudatti samaa käytäntöä, noidankehää, dynamiikkaa kuin aiemmatkin Gazan konfliktit 2008-2009 ja 2012 eli Hamas haluaa profiloitua vahvana palestiinalaisten edustajana ja ampuu rakettejaan Israeliin, Israel vastaa ilmaiskuin ja tarvittaessa maaoperaatioin, kansainvälinen yhteisö lähettelee pahaksuvia lausuntojaan. Kun Hamas voi esittää kannattajilleen jonkin symbolisen voiton ja Israel uskoo tuhonneensa parin vuoden rauhallisemman ajan takaavan määrän Hamasin hyökkäyskalustoa ja -rakenteita on aika kypsä Egyptin/Turkin/Qatarin välityksellä solmitavalle tulitauolle jonka jälkeen ryhdytään USAn johdolla valmistelemaan jälleen uutta neuvottelukierrosta vanhoin ideoin.

Käynnissä olevassa sodassa on nyt ilmennyt muutamia erityispiirteitä poikkeuksena aiempaan kaavaan jotka myös arvioni mukaan pidentävät konfliktin kestoa pari-kolme viikkoa. Näistä erityispiirteistä korostaisin kolmea tekijää: Hamasin lisääntynyt hyökkäyskapasiteetti, ironisesti sen pienempi sotilaallinen ja poliittinen vaikuttavuus ja gazalaisten siviilien ja taistelijoiden kuolinsuhde.

Kapasitteettilisä 1: Uusi raketteja

Tämän uusimman konfliktin aikana Hamasilla on ensi kertaa käytössään pidemmän kantaman raketteja – Khaibar-1 aka M-302 – joiden takia liki koko Israelin väestö on tulietäisyydellä.

Myös Hamasin aiempia järjestelmiä on kehitetty laadultaan ja määrältään. Israelin tiedustelu on arvioinut Hamasin ja Palestiinan Islamilaisen Jihadin rakettiarsenaalin seuraavaksi:

Lyhyt kantama (15-20 km)

  • Yli 2000 yksikköä itse tuotettu raketteja (15 km)
  • Yli 3500 yksikköä salakuljetettujen rakettien (15 km)
  • Noin. 500 yksikköä itse tuotettu Grad raketteja (20 km)
  • Noin. 300 yksikköä salakuljetettuja Grad raketteja (20 km)

Keskipitkä kantama (jopa 45 km)

  • Noin. 400 yksikköä itse tuotettu parannettu Grad raketteja (45 km)
  • Noin. 1600 yksikköä salakuljetettujen parantunut Grad raketteja (45 km)

Keskipitkän kantama (jopa 80 km)

  • Yli 500 yksikköä itse tuotettu keskipitkän kantaman raketteja Fajr-5/M-75
  • Useita kymmeniä raketteja Fajr-5/M-75(80 km)

Pitkä kantama (100-200 km)

  • Kymmeniä pitkän kantaman raketteja mm M-302 (100-200 km)

Yhteensä: Noin 9,0 00 – 11,000 rakettia

Hamasin ohella myös Fatahin ryhmät ( Al-Aqsa Martyrs’ Brigades ja Abdul Qader Husseini Battalions) ovat osallistuneet Grad-rakettien ampumiseen; samoin ilmeisesti palestiinalaisryhmä (eikä Hizbollah) laukaisi muutaman raketin Libanonista. Lisäksi se on nyt havaittu, että mitä IDF ampui alas 14. heinäkuuta miehittämättömän lennokin Patriot ohjuksella. Jota järjestelmää käytettiin nyt ensi kertaa Israelissa 20 vuoteen.

Hamasin toive Tel Avivin pommittamisesta ja merkittävästä israelilaisten siviiliuhrien määrästä kariutui kuitenkin “Rautakupoliin” ja muihin Israelin kehittyneisiin ohjuspuolustusjärjestelmiin (näistä lisää mm artikkelissani Will Iron Dome balance the Hamas Terror? )

Kapasiteettilisä 2: Hyökkäystunnelit

Rakettikapasiteettia merkittävämpi Hamsin uusi strateginen ase on ns. Hyökkäystunnelit Gazasata rajan ali Israeliin. Hyökkääjät rajan ali yllättivät muutaman kerran israelilaiset ja loivat pelon maasodan tulosta Israelin puolelle. Israelin tiedustelun huomaamatta Hamas on mitä ilmeisimmin sijoittanut humanitaarisia avustusrahoja ja rakennustarpeita hyökkäystunneleiden rakentamiseen Gazasta Israelin puolelle. Yksi inventoiduista tunneleista on n 2.5 km pitkä, siihen käytettiin 800 tonnia betonia, sen rakentamiseen arvioidaan tarvitun 100 työntekijää yli kahden vuoden ajan kustannuksien ollessa noin 10 miljoonaa dollaria. Näitä tunneleita on toistaiseksi saatu Israelin hallintaan 13 ja kaikkiaan niitä arvioidaan olevan jopa yli 30.

Israelin osalta hyökkäystunnelit pidentävät operaatio Protective Edge‘a viikkokausia jotta kaikki tunnelit löydetään ja tuhotaan jolloin näiden uhka voidaan poistaa seuraavaksi kahdeksi kolmeksi vuodeksi. Hamasille tunneleiden sotilaallinen vaikutus jäi vaatimattomaksi poliittisen vaikutuksen ollessa liki negatiivinen. On ilmeistä että Hamas on investoinut merkittävästi rakennusmateriaalia, työvoimaa ja rahaa tunneleiden rakentamiseen ja nämäkin resurssit olisi voitu käyttää siviiliväestön olojen kohentamiseen.

Siviiliuhrit

Siviilien rooli tässäkin sodassa on perinteinen: Hamas ja muut palestiinalaiset terroristijärjestöt kohdistavat tarkoituksellisesti tointansa israelilaisia siviilejä vastaan ja käyttää omaa väestöään ihmiskilpinä suojelemaan johtajiaan rakettien laukaisupaikkoja sekä kansainvälisessä mediasodassa propakandavälineenä. Tämän hetken konfliktissa tämä siviilien käyttö on saanut yhä brutaalimpia muotoja. Israelin pyrkiessä usein keinoin välttämään siviiliuhreja Gazassa on Hamas todistettavasti useaan otteeseen vedonnut väestöön ihmiskilpien muodostamiseksi johtajiensa ja laukaisufasiliteettiensa suojaamiseksi. Ihmiskilpien ohella Hamas on pyrkinyt kätkeytymään moskeijoiden, sairaaloiden ym siviilirakennusten suojiin sijoittamalla rakettejaan jopa kahteen YK järjestön kouluun.

Aiempaan tapaan Israel on pyrkinyt välttämään gazalaisia siviiliuhreja kehottamalla näitä siirtymään turvallisille, alueille ennen ilmaiskuja, varoittamalla iskuista etukäteen puhelimitse, lentolehtisin tai äänipommein. Näitä toimia Hamas on nyt aktiivisesti pyrkinyt vastustamaan houkuttelemalla ja painostamalla siviileitään ihmiskilviksi. (Lisää Israelin toimista Gazan siviiliuhrien välttämiseksi ks esim kirjoitukseni Minimizing Collateral Damage In Gaza Conflict ) Sodasta huolimatta Israel on pitänyt auki Gazaan johtavia ylityspaikkoja josta humanitaarinen apu on virrannut alueelle keskeytyksettä samoin gazalaissiviilit ovat päivittäin päässeet Israeliin erikoissairaanhoitoon kuten aiemminkin. Israel on jo useaan otteeseen hyväksynyt mm Egyptin välittämät esitykset ns humanitaarisiksi tulitauoiksi, Hamas puolestaan ei ja hyväksymiäänikin on rikkonut ainakin pari kertaa.

Aiemmissa Gazan operaatioissa siviiliuhrien suhde kokonaisuhrimäärään on pieni (noin yksi yhteen) verrattuna muihin konflikteihin kuten vaikkapa Balkanilla, Tsetseniassa, Afganistanissa ja Irakissa (jopa neljä yhteen). Kun vaikkapa Kosovossa Naton ilmahyökkäyksissä kuoli yksi siviili kahta hyökkäystä kohden oli luku tämän operaation alkuvaiheessa yksi siviiliuhri 14-15 hyökkäystä kohden. Hamasin valitseman ihmiskilpitaktiikan takia arvioisin siviiliuhrien määrän meneillään olevassa operaatiossa olevan merkittävästi aiempaa suurempi suhteessa kohteena oleviin taistelijoihin.

Kaikki gazalaiset siviiliuhrit eivät lisäksi ole Israelin aiheuttamia. Yli 100 Gazasta ammuttua rakettia on epätarkkuuksien takia pudonnut Gazaan oman väestön niskaan ja on esim vahvoja epäilyjä siitä että yhden YK:n koulun lapsiuhreineen tuhosi yksi tällainen oma raketti. Lisäksi Hamas on myös tämänkin operaation aikana jo teloittanut useita yhteistoiminnasta israelilaisten kanssa syytettyjä gazalaisia.

Hamas menettämässä poliittisen tuen

Hamasin motiivina rakettihyökkäysten lisäämiseen lienee halu korottaa järjestön heikentynyttä profiilia. Varsinkin Egyptin nykyhallinnon toimet ovat poliittisen tuen ohella leikanneet merkittävästi Hamasin johdon taloutta erityisesti salakuljetustunnelien sulkemisen myötä. Tulonmenetykset ovat johtaneet palkkaviipeisiin hallinnon työntekijöille ja sitä myöten kasvavaan tyytymättömyyteen. Profiilinnosto on tärkeää myös suhteessa Fatahiin järjestöjen yhtenäisyyspyrkimysten mahdollisesti johtaessa parlamentti- ja presidentinvaaleihin palestiinalaisalueilla.

Hamasin tultua valtaan Gazassa se esittäytyi tuoreena vaihtoehtona läpikorruptoituneelle Fatahille. Nyt kuitenkin ihmiset Gazassa ovat nähneet ettei eroja juurikaan ole. Hamasin poliittisen toimiston johtaja Khaled Mash’al viettää luksuselämää Qatarissa kaukana tavallisten gazalaisten kärsimyksistä Qatarin ja Egyptin pankkeihin tekemiensä 2.6 miljardin dollarin talletusten turvin. Pääministeri Haniyeh osti 2010 neljällä miljoonalla dollarille tontin ja sen jälkeen kiinteistöjä 13 lapselleen. Lähi-idän Media Research Instituten (MEMRI) raportin mukaan Gazassa ei ole puutetta miljoonan dollarin huviloista eikä niiden ostajista. Tri Ahmed Karima, Kairon al-Azharin yliopistosta toteaakin Hamasin muuttuneen vastarintaliikkeestä poliittiseksi puolueeksi edustaen yli 1,200 miljonääriä.

Uusin
Pew kysely osoittaa, että vain 35% palestiinalaisista suhtautuu myönteisesti Hamasiin – 63% Gazassa ja 47% Länsirannalla on kielteinen suhtautuminen. Myös muslimimaailman reaktio operaatio Israelin operaatioon on ollut vaatimaton ja aiempaa verraten Euroopassakaan ei ole kovin laajoja massaprotesteja syntynyt. Medianäkyvyyskin on ollut pienempää Ukrainan ja Irakin viedessä huomiota toisaalle.

Päätelmäni

Ensimmäinen askel operaatio Protecti Edgen päättymiseen lienee palata marraskuun 2012 tulitaukosopimukseen. Tämän jälkeen mahdollinen skenaario voisi olla Fatahin ja Hamaksen yhteishallintasopimuksen täytäntöönpano ja uudet vaalit palestiinalaisalueilla. Mielestäni yhteishallitus ainakin mudollisesti voisi halutessaan ryhtyä jälleen rauhanneuvotteluihin Israelin kanssa vaikkapa kahden valtion mallin pohjalta. Jos kitkerä kompromissi ei tälläkään kertaa palestiinalaishallinnolle kelpaa ovat uhkana molemminpuoliset yksipuoliset toimenpiteet. Israelin keskusta-vasemmistossa ja keskusta-oikeistossa on kannatusta saamassa yksipuoliset alueliitokset länsirannalta Israeliin, on esitetty jopa koko alue C:n liittämistä. Länsirannan alueille A ja B sekä Gazaan palestiinalaiset voivat halutessaan perustaa valtionsa ja aloittaa suhteiden normalisoinnin ja alueellisen yhteistyön tältä pohjalta uudelleen.

Käynnissä oleva sota Gazassa on toistaiseksi päivittänyt toisaalta Hamasin sotilaallisen iskukyvyn kapasiteetin kasvun sekä toisaalta Israelin parantuneen kyvyn vastata tähän haasteeseen. Jos sota päättyy aiempaan tapaan tulitaukoon ja yli 20 vuotta vanhoihin ideoihin pohjaaviin neuvotteluihin alkanee uusi Gazan operaatio kolmen vuoden kuluessa Hamasin hankkiessa uutta iskukalustoa nyt menetettävän tilalle. Jos rohkeutta riittää kompromissin nielemiseen tulitaon ja mahdollisten yksipuolisten toimien jälkeen voisi nähdäkseni pidemmällekin rauhalliselle jaksolle olla mahdollisuuksia.

Aihepiiristä laajemmin pääblogini kirjoituksessa

Peculiarities of Operation Protective Edge .

Joitakin perusteita edellä esitetyille näkemyksilleni on mainitun kirjoitukseni liitteen Materials regarding IDF’s efforts to avoid harming civilians  videoissa ja artikkeleissa.


Standard