lähi-itä

Demokratian pakkosyöttöä Jemeniin

Saudi Arabia hyökkäsi Jemeniin kohdistaen ilmaiskunsa maassa menestyksekästä sisällissotaa käyvien huthien hallitsemille alueille. Aiemmin huthit olivat syrjäyttäneet vallasta sekä presidentin että hallituksen. Saudien tukena sotilaallisesti on kymmenkunta liittolaista Yhdysvaltain osallistuessa hyökkäykseen logistisella ja tiedusteluavulla. Vaikka invaasio rikkoo räikeästi Jemenin suvereniteettia ovat kansainväliset toimijat ja erityisesti länsivallat tapauksesta tyystin hiljaa vaikka Jemeniä lievemmän tapauksen – Ukrainan – suhteen reaktioissa ja sanktioissa ei juuri aikailtu. Kyseessä onkin viimeisin esimerkki länsivaltojen tekopyhyydestä – kaksoisstandardien soveltamisesta.

Yemen3Noin 25 miljoonan asukkaan Jemenin tasavalta syntyi 1990 pohjois- ja etelä-Jemenin yhdistyttyä. Jo alusta saakka epävakaus, heikko hallinto, korruptio, resurssien riisto ja surkea infrastruktuuri ovat olleet kehityksen esteinä ja niinpä tämä sinänsä vanhan ja merkittävän kulttuurihistorian omaava maa nyt kuuluu lähi-idän köyhimpiin valtioihin.

Viime vuosina uskonnollisesti shiioihin tukeutuvat huthit ovat taistelleet sunnienemmistöistä hallitusta vastaan. Huthit muodostavat noin kolmanneksen Jemenin väestöstä ja he hallitsivat pohjois-Jemeniä liki tuhat vuotta. Lisäväriä kamppailuun ovat tuoneet mm eteläinen separatistiliike sekä voimakas al-Qaedan Jemenin haaraosasto AQAP. Vuodesta 2009 lukien Jemenin hallitus Saudi Arabian tuella on taistellut hutheja vastaan Yhdysvaltain keskittyessä lennokeillaan tappamaan AQAP:n militantteja ja heidän ympärillään olevia siviilejä. Varsinainen poliittinen kriisi kärjistyi vuonna 2011 kun maata vuodesta 1978 johtanut presidentti Ali Abdullah Saleh luopui vallasta siirtäen sen silloiselle varapresidentti Abd al-Rab al-Hadille jolta kuitenkin muutoin puuttui sekä poliittinen että sotilaallinen kannatus. Syksyllä 2014 huthit pääsivät taistelussa voitolle vallaten Sanaassa keskeiset valtioinstituutit ja lopulta syrjäyttäen aiemmat vallanpitäjät vuoden 2015 alussa.

a-metastasizing-al-qaeda-implications-to-us-counterterrorism-policy-19-638

Maaliskuussa huthit etenivät pohjoislta tukialueiltaan yhä syvemmälle etelään ja syrjäytetty presidentti Hadi pakeni maasta. Uutena elementtinä sotaan tuli itsemurhapommittajien isku kahteen pääkaupunki Sanaan hutheja tukevaan moskeijaan tuloksena vähintään 126 kuollutta. Iskun toimeenpani marraskuussa 2014 Jemeniin haaraosaston avannut IS joka nyt näyttää kasvattavan jalansijaansa Jemenissä.

Yhdysvalloille Jemen on tärkeä alue: Ensinnäkin Jemenin geopoliittinen asema on merkittävä maan hallitessa yhtä maailman merkittävimmistä öljykuljetusten solmukohtaa – Bab el-Mandabia. Toisekseen Jemen omaa vielä hyödyntämättömiä energiavaroja ja kolmanneksi AQAP on aktiivinen kansainvälinen toimija. Tämä al-Qaedan osasto liki tuhosi USAn risteilijä USS Colen, on onnistunut pari kertaa saamaan räjähteitä kansainväkisille lennoille ja viimeisimpänä saavutuksenaan on ilmeisesti vastuussa Charlie Hebdoa vastaan Pariisissa suoritetusta iskusta.

Vuodesta 2008 CIA onkin toteuttanut useita operaatioita kouluttaessaan Jemenin armeijaa ja turvallisuusjoukkoja. Samalla Yhdysvallat on harjoittanut vastaavia vaikuttamishankkeita kuin mm Ukrainassa itselleen mieleisen poliittisen johdon turvaamiseksi. Esimerkiksi USAIDin kautta on rahoitettu $3.58 miljoonan hankkeella itsepuolustusjoukkoja ja mielenosoitusvalmiuksia strategisesti tärkeässä eteläisessä Adenissa. Helmikuussa 2015 Yhdysvallat joutui kuitenkin sulkemaan tällaiset operaationsa huthien otettua vallan pääkaupungissa. Nyt Yhdysvallat on perustanut Saudi Arabian kanssa yhteisen operaatiokeskuksen sotilas- ja tiedusteluavun koordinoimiseksi.

hypocrisy1Ironista Jemenin nykytilanteessa on, että sisällissotaa käyvät Iranin tukemat huthit ja al-Qaedan, Saudi Arabian ja Yhdysvaltain tukemat sunniheimot. Absurdiutta kuvaa sekin että Irakissa Yhdysvallat puolestaan auttaa Iranin tukemia shiia joukkoja näiden taistelussa IS:ä vastaan. Ja kaiken keskellä Yhdysvallat on kriittisessä vaiheessa solmimassa Irankin kanssa näiden ydinohjelmasta Saudi Arabian mieliharmiksi.

Mielestäni Jemen on toistaiseksi viimeinen esimerkki länsivaltojen tekopyhyydesta erityisesti verrattaessa Jemenin tapahtumia vastaaviin Ukrainassa. Kun Yhdysvaltain tukema kumous suisti korruptoituneen presidentti Yanukovichin vallasta tervehdittiin tätä demokratian voittona; kun kansanliike suisti korruptoituneen presidentti Hadin vallasta tukeekin Yhdysvallat nyt pommituksia tätä kansanliikettä vastaan. Voisi vain kuvitella mikä olisi ollut lännen reaktio jos Venäjä kumouksen jälkeen olisi alkanut pommittaa Kiovaa Yanukovichin valtaanpalauttamiseksi. Kaksoisstandardien maailmassa näyttää vain politiikka, raha ja valta olevan merkityksellisiä demokratian tai kansainvälisen oikeuden eläessä ainoastaan juhlapuheissa.

Laajemmin aihetta käsittelen pääblogini kirjoituksessa

Battlefield Yemen – Democracies In Action

saudiyemin

Standard
lähi-itä

Tiedonsirpaleita lähi-idän rauhanprosessin marginaaleissa

Jälleen käynnistettyjen lähi-idän rauhanneuvottelujen jälleen polkiessa paikallaan ja Jemenin hiljalleen väistyessä otsikoista monet pikku-uutiset kuitenkin osoittavat paljon alueella tapahtuvan. Nämä monet valtavirtalehdistöltä huomaamatta jäävät aktiviteetit saattavat mielestäni vaikuttaa tilanteeseen paikan päällä jopa enemmän kuin korkean tason diplomaattinen teatteri jonka pää- ja ehkä ainutkin sisältö voi olla kameroille poseerattu symbolinen kädenpuristus.

Seuraavassa on kokoelma tiedonsirpaleita lähi-idästä marraskuun alkupuolelta:

USA iskee Gazaan

USAn sota-alus ampui Gazaan ohjuksen surmaten terroristiksi epäilemänsä Muhammad Jamal A-Namnam’n. Isku oli tiettävästi ensimmäinen USAn suorittama kohdennettu murha Gazan kaistaleella.

USA avustaa molempia osapuolia – eri tavoin

USA ilmoitti lisäävänsä 150 miljoonaa dollaria suoraa apuaan Palestiinalaishallinnolle nostaen näin tukensa kuluvana vuonna 225 miljoonaan dollariin ja välillisesti jopa 600 miljoonaan. Samalla viikolla USAn hallitus siirsi ylimääräiset 400 miljoonaa dollaria asevarastoihin Israelia varten nostaen Israelin käyttössä olevan asevarston arvon 1,2 miljardiin dollariin vuoteen 2012 mennessä.

Murhalisenssi hallitukselle

Obaman hallinto on oikeudessa vahvistanut oikeutensa myös Yhdysvaltojen kansalaisiin kohdistuviin harkittuihin murhiin kansallisen turvallisuuden nimissä. Juttu nousi esiin hallituksen valtuutettua terrorijohtajaksi epäillyn yhdysvaltalaissyntyisen Anwar Al- Aulaqi’n murhan.

Predatorit Jemeniin

Mm. Anwar Al- Aulaqi’n murha helpottuu kun Yhdysvallat laivasi laivueen miehittämättömiä Predator koneita salaiseen tukikohtaansa Jemeniin. Samalla debatti Washingtonissa kiihtyy josko ohjuslennokkeja saisi ohjaillaPentagonin vai CIA. Viime mainittu väittää sotilastiedustelun olevan ala-arvoista ja jokin aika sitten koneet surmasivat yhdellä iskulla Jemenissä 17 naista ja 23 lasta luullessaan perhetapahtumaa al Qaedan koulutusleiriksi.

Iranin iskuun valmiuksia

Yhdysvallat lisäsi painostusta Irania kohtaan sijoittamalla maan läheisyyteen kolme lentotukialusta, neljä ydinsukellusvenettä ja muita hyökkäysyksiköitä. Vaikutusvaltainen senaattori Lindsey Graham totesi, että jenkkien tulisi upottaa Iranin laivasto, tuhota ilmavoimat ja antaa isku vallankumouskaartille. Obama voinee varmistaa uudelleenvalintansa sopivalla hyökkäyksellä, esimerkiksi Iraniin.

Gaza-Damascus-Teheran akseli

PLO/Fatahin and Hamasin keskinäiset neuvottelut Damascuksessa päättyivät ilman tuloksia. Gaza etsii strategista kumppanuutta Iranin kanssa vastaavaan tapaan kuin Iran-Syyria-Hizballah liittoutuma. Tämä voi uhata myös Jordanian vakautta, jossa Hamas Damascuksen tuella kontrolloi sikäläistä Muslimiveljeskunnan siipeä.

Laajemmin aiheesta lähteineen kirjoituksessani Fragments of the Middle East peace efforts”

Standard
Uncategorized

Jemenistä

Jemenin ulkoministeri Abu Bakr al-Qirbi varoitti hiljattain Washington Post’n haastattelussa, että USA

“should learn from its experiences in Pakistan and Afganistan and not repeat the mistakes in Yemen, both in dealing with the government of Yemen and confronting al-Qaeda. The United States and other Western powers, he said, need to provide long-term economic development to reduce poverty and raise educational standards, which can help combat terrorism in a more effective fashion than just using military force.”


Tässä on mielestäni asian ydin joka usein näyttää unohtuvan sotateollisen kompleksin ajaessa omia kvartaalibonuksiaan. Toivottavasti EU tahollaan ymmärtää, että Jemissäkin ratkaisuun tarvitaan ongelmien ymmärtämistä sosiologisista, uskonnollisista, klaani ja poliittisista näkökulmista.

Myös mahdollisessa siviilikriisinhallinnassa tulisi välttää aiemmin Balkanilla – mm Bosnia-Herzegovinassa ja Kosovossa – tehdyt virheet siinä mielessä, ettei paikallisiin olosuhteisiin pyritä väkisin juurruttamaan Washingtonin ja Brysselin kabineteissa ylevästi muotoiltuja ihanneyhteiskunnan malleja.  Paikallisen arvomaailman huomioonottaminen on keskeistä paikallisen sitoutuvuuden varmistamiseksi kehityspolitiikassa.

Yksi tekijä on myös liioittelun välttäminen eli terrorismin vastaista kamppailua käytetään Jeminissä myös sisäpoliittisena välineenä presidentin yrittäessä siirtää jo yli 30-vuotista valtaansa pojalleen leimaamalla opposiotiota al Qaedan tukijoiksi. Koko kamppailu on nuorallatanssia hallituksen, klaanijohtajien ja muiden sosiaalisten ryhmien kesken jossa al Qaedan rooli ehkä sittenkin on lähinnä välineellinen.

Laajemmin kriisinhallinnan ongelmista mm artikkelissani “Will COIN work in Afghanistan?“.

Standard