Balkan, Energiapolitiikka

Turkin ja Venäjän lähentyminen sysäsi TurkStreamin liikkeelle

2016-02-18-17-22-21thediplomatAnkaran ja Moskovan välien kiristyminen 24.11.2015 tapahtuneen venäläishävittäjän alasampumisen seurauksena johti maiden suhteet jopa sodan partaalle. Nyt suhteet ovat kuitenkin palautumassa ja Syyria -koordinaation ohella merkittävin kaupallinen hanke – TurkStream [aka ex-South Stream] nytkähti liikkeelle.

Natural Gas World verkkojulkaisun mukaan Turkki on myöntänyt Venäjän kaasuyhtiö Gazpromille ensimmäiset luvat ns  TurkStreamin rakentamiseen  Turkin kautta.  Gazpromin CEO Alexei Millerin mukaan luvat kuvastavat Turkin hallituksen kiinnostusta TurkStream -hankkeeseen ja merkitsevän kehitystä hankkeen käytännön toteutuksen tasolle.

Reuters raportoi että hallitusten välinen sopimus TurkStream -hankkeen toteutuksesta allekirjoitettaneen lokakuussa 2016.
1473646575853

TurkStream on ei-läntinen versio ns. ‘Southern Corridor’  -hankkeesta ja merkittävä osa EU/Euraasialaista energiapeliä geopoliittisine intresseineen. Sekä Venäjällä että Turkilla on historiaa käytännön ratkaisujen löytämisessä erityisesti taloudellisissa kysymyksissä.  Esimerkiksi Krimin liitoksen yhteydessä Turkki lievästi ilmaisi huoliaan Krimin tataarien asemasta mutta tämä ei estänyt neuvotteluja TurkStreamista. 

 

Kaasua, ydinenergiaa ym

Turkki on Saksan jälkeen Gazpromin tärkein asiakas ja yli  50%  Turkin sähköntuotannosta pohjaa venäläiskaasuun. Nykyisin Gazprom laskuttaa vuosittain $9 miljardia Turkkiin viemästään lähes 30 bcm (miljardia kuutiometriä) määrästä kaasua. TurkStreamin tarkoituksena on johtaa kaasua ilman Ukrainan kaasuverkkoa paitsi Turkkiin myös EU -markkinoille, joka myös oli aiemman ‘South Steam’ hankkeen tavoitteena.  

Kaasun ohella Venäjällä on suuri merkitys Turkin ydinenergiasektorilla ja parhaillaan valtio-omisteinen Rosatom yhtiö rakentaa neljän reaktorin ydinvoimalaa Akkuyussa,  Turkin Mersinin provinssissa; hankkeen kustannusarvio on $22 miljardia ja arvioitu valmistuminen tapahtuisi vuonna 2019.  

TurkStreamin osalta Moskova on jo investoinut noin $2 miljardia putkiin jotka akunperin tilattiin South Stream -hanketta varten.  Noin  $8-10 miljardia tarvitaan lisää  900 km merenalaiseen osuuteen ja 180 km maanpääliseen osaan Turkin ja Kreikan vastaiselle rajalle.

 Turkin osalta suhteiden lämpeneminen merkinnee maan matkailuelinkeinolle tärkeiden venäläisturistien paluuta  maahan sekä EU-Venäjä suhteita rajoittavien sanktioiden ansiosta avautuneen maataloustuotteiden viennin kasvua.

Mainittakoon, että vain päivä sen jälkeen kun  NATO muistutti   Turkille sen yhä olevan NATOn jäsen Turkin ulkoministeri Mevlut Cavusoglu kertoi Turkin NTV:n haastattelussa maansa mahdollisesti etsivän NATOn ulkopuolisia ratkaisuja puolustusteollisuuden yhteistyöhön. (Lähde Reuters ).   

Turkin  Gunes sanomalehti puolestaan raportoi  presidentti Erdoganin ehdottaneen presidentti Putinille 9.8.2016, että maiden välisessä bilateraalisessa kaupassa luovuttaisiin US dollarista ja siirryttäisiin käyttämään liiroja ja ruplia.

20151128_turk1_0

Laajempi konteksti ja Tesla

EU:n osalta sen energiahankkeiden ( Projects of Common Interest  – PCI) tavoitteena on liittää Balkanin maita ja ympäröiviä alueita uusiin energialinjoihin.  Yksi tällainen jo hyväksytty hanke on ns  Tesla route, Kreikan ja Itävallan yhdistävä, ex-Jugoslavian ja Unkarin kautta kulkeva putkilinja. TurkStream ei vielä ole hyväksytty osaksi PCI hankkeita mutta se olisi luonteva kaasun syöttäjä ko linjalle.

Ο Αγωγός Balkan StreamTeslan suunniteltiin alun perin palvelevan mahdollisena linkkinä TAP -hankkeelle (Trans-Adriatic Pipeline  – TAP), eikä niinkään TurkStreamille;  TAP kuitenkin on suunniteltu pienemmille kaasumäärille ja jos Tesla pyrittäisiin siihen liittämään edellyttäisi tämä koko TAP .hankkeen suunnitelmien merkittävää muuttamista.  

Tesla -hanke on erittäin tärkeä siihen osallistuville maille.  Yhtiöt jotka tekevät valmistelevaa työtä Teslaa varten – kuten  DESFA, FGSZ, GA-MA ja Srbijagas – ovat kaikki olleet  Gazpromin asiakkaita jo vuosikymmeniä ja tämä antaa aiheen olettaa Teslassa virtaavan kaasun tulevan Venäjältä.  Teslan kaasu päätyy Itävallan Baumgartenin kaasu hubiin jonne  myls on mahdollisuus johtaa  Nord Stream-II putkilinjan venäläiskaasu.  Teslan vahvuutena lisäksi on että kaasun virtaussuunta putkessa voidaan vaihtaa tarpeen mukaan.

 

Päätelmiä

Turkin ja Venäjän suhteet normalisoituivat kun presidentit Erdogan ja Putin tapasivat Pietarissa 9.8.2016;  tällöin presidentti Erdogan ilmoitti TurkStreamin pikaisen rakentamisen olevan ensisijaista.  Suhteet kehittyivät edelleen  G20 huippukouksessa Kiinan Hangzhoussa.

Tänään  – toisinkuin vuosi sitten – Turkki on kiinnostunut liittämään putkistonsa kaakkois-Eurooppaan ei vain Venäjän vaan myös Kreikan ja Balkanin suhteiden vahvistamiseksi. Turkin motivaatiota kuvaa myös se, että maa olisi valmis maksamaan merkittävän osan putkilinjan Turkin puoleisesta osasta.

Kreikka puolestaan on valmis esittämään EU komissiolle syyskuussa 2016 venäläiskaasun kaakkois-Eurooppaan yhdistävää putkilinjaa. Tesla -hanke on Kreikan ohella erityisen tärkeä Makedonialle, Serbialle ja Bosnian serbientiteetille (Republika Srpska). 

USA ja EU ovat luonnollisesti huolissaan Venäjä-Kreikka-Turkki triangelin muodostumisesta merkitsisihän tämä venäläiskaasun osuuden kasvua EuroopassaUSAn ja EU:n toiveiden vastausesti.  Lisäksi TurkStream vie pohjan EU:n havittelemilta  Kaspianmeren putkihankkeilta, tekee Ukrainasta merkityksettömän kaasun läpikulkumaan viedennlisäksinmarkkinoita ja kannattavuutta USAn nesteytetyn kaasun (LNG) tuonnilta Eurooppaan.  

Turkilla ja Venäjällä on yhteisiä geopoliittisia intressejä lähialueillaan;  toisaalta Turkki -yhteistyö on Venäjälle keskeistä Syyrian tilanteessa, toisaalta TurkStream paitsi sementoi Venäjän johtavan aseman EU:n kaasumarkkinoilla myös luo Turkista merkittävän kaasuhubin ja vieläpä Ukrainan kustannuksella.  

1080712 (2)

 

 

 

Standard
Balkan, konfliktit

Suur-Albania haaveita Makedoniaan pyrkimässä

Viime viikonlopun väkivaltaisuudet Makadoniassa herättivät jälleen pelkoja albaaniterrorin uudesta tulemisesta Balkanin ”ruutitynnyriin”.  Rajakaupunki Kumanovoon hyökkäsi lauantaina liki viiden kymmenen automaattiasein ja pommein varustetun taistelijan terroristiryhmä pääosin ”naapurimaa” Kosovosta.  Sunnuntaina päättyneissä taisteluissa kuoli kahdeksan poliisia 37 lisäksi haavoittuessa;  14 terroristia sai surmansa ja 30 saatiin pidätettyä, näistä 18 on Kosovon albaaneja.  Pääkaupunki Skopjesta muutama kymmenen kilometriä koilliseen sijaitsevan Kumanovon läheisyydessä aseistettu ryhmä valtasi huhtikuun 21 päivänä rajapoliisin tukikohdan.

Terrori-iskun jälkimainingeissa ETYJ, EU, NATO ja USA antoivat yhteisen lausunnon toivoen Kumanovon väkivaltaisuuksien säilyvän vain yksittäisenä erillisenä ilmiönä.  Polittisesti tällainen toive hyvin sopisikin länsivalloille mutta mielestäni kyseessä on osa mainittujen yhteisöjen ajaman Balkanin politiikan historiallista jatkumoa, sen yksi oheisvaikutus.

Albanian pääministeri Edi Rama hiljattain lausui, että Kosovon EU –integraation hiipuminen saattaisi johtaa Albanian ja Kosovon keskinäiseen integraatioon herätteli pelkoja ”Suur-Albania” –haaveen elpymisestä;  sekä albanialaiset että kosovonalbanialaiset nationalistit ovat tätä haavetta toistuvasti propagoineet. ”Suur-Albania” on kansallismielinen hanke joka Albanian ja Kosovon lisäksi ulottuu rajojen yli Serbiaan, Makadoniaan, Montenegroon ja Kreikkaan.

Bz8d44DCIAAgclw

Kumanovon tapahtumia kommentoidessaan Serbian turvallisuuspalvelun (VBAn) johtaja Petar Cvetkovic totesi ”Suur-Albania” –haaveen saavan jossain määrin tukea länsivalloilta.  Hän myös mainitsi VBAn varoittaneen huhtikuussa Makedonian viranomaisia albaaninationalistien ryhmästä mutta näitä varoituksia ei otettu vastaan riittävän vakavasti.

Albanian media puolestaan on julkaissut ”vapautusarmeijan” – “National Liberation Army” (NLA) – lausunnon, jossa ko ryhmä ottaa vastuun hyökkäyksistä ja niiden jatkumisesta myös tulevaisuudessa niin kauan kunnes eri seutujen albaaniväestö voi yhdistyä.  NLA tunnetaan myös Makedonian UÇKna jolla puolestaan on/oli yhteydet aiempaan Kosovon vapautusarmeijaan – KLAhan. “The Guard of Republic Ilirida” (GRI) niminen järjestö puolestaan ilmoitti sunnuntaina taistelujen jatkuessa, että kaikki albaanilaisryhmät, sotilasyksiköt ja NLA toivat nyt yhdessä tavoitteenaan perustaa IIiridan tasavalta.  Ensimerkit albaaninationalistien aktivoitumisesta saatiin kun 40 aseellisen terroristin NLAn symboleita kantava joukko valtasi Makedonian raja-aseman vaatien albaanilaisen valtion perustamista Makedoniaan.  Merkillepantavaa on hyökkäyksen tapahtuneen liki jättimäisen USAn Bondsteel –tukikohdan naapurissa.

Sekä Kumanovon että aiempi raja-asemaisku eivät välttämättä ole yksittäisiä erillistapauksia vaan saattavat olla osa USAn pyrkimyksiä syrjäyttää Makedonian nykyinen poliittinen johto – PM Nikola Gruevskin hallitus – USAn suosikki oppositiojohtaja Zoran Zaevin ja albaanien etnisen kapinan avulla. USAn Makedonian suurlähettiläs Jess Baily on myös julkisesti tukenut Zaevin puoluetoveria ja entistä presidentti Branko Crvenkovskia tämän kutsuessa nuorisoa tekemään värivallankumousta Skopjen kaduille. Aiemmin mm Ukrainassa toteutettujen värivallankumous käytänteiden mukaan myös Crvenkovski on saanut suuria summia USAn käyttämien järjestöjen – the National Democratic Institute (NDI), National Endowment for Democracy (NED), Freedom House, ja Soros’s Open Society Institute (OSI) – kautta.

Macedonia%20radical%20islamMielestäni Makedonian väkivaltaisuudet ovat USAn 90 –luvun alkuvuosilta harjoittaman Balkanin politiikan johdonmukainen jatke. Tämä politiikka alkoi USAn lähdettyä tukemaan kroatialaisnatseja näiden itsenäisyyspyrkimyksissä.  Politiikka jatkui saumattomasti USAn tuella Bosnian muslimeille.  Tuloksena saatiin Daytonin rauhansopimuksen tuella vailla omaa identiteettiä oleva kolminkertaisen hallintorakenteen omaava toimimaton valtio jonka kehitys on lähinnä takaperoista huolimatta liki sadan miljardin dollarin kansainvälisestä avusta tämän keinotekoisen luomuksen rakentamiseen.  Sama politiikka jatkui Kosovossa jossa USA asettui muslimien heimoyhteiskuntaan tukeutuvan kapinaliikkeen tueksi aikaansaaden järjestyneen rikollisorganisaation kaappaaman näennäisvaltio Kosovon.

Nyt näyttää olevan vuorossa Makedonia, jossa USAn lisämotiivina on PM Gruevskin haluttomuus toteuttaa Ukrainan varjolla Venäjään kohdistuvia pakotteita. Yhtenä taloudellisena pontimena USAn politiikkaan saattaa olla myös Venäjän South Stream kaasuputkihanketta korvaavan Turk Streamin estäminen tulemasta EU:n markkinoille Balkanin kautta.

header_independent

Makedonia säästyi etniseltä väkivallalta Jugoslavian hajoamissotien yhteydessä -90-luvulla. Sen sijaan vuonna 2001 albaanikapinalliset – Makedonian väestöstä albaaneja on noin 25-30 % – aloittivat sodan vaatiakseen parempia oikeuksia vähemmistölleen.  Sota loppui länsimaiden osittaisen painostuksen ansiosta ns Ohridin sopimukseen jossa albaanivähemmistölle taattiin perustuslailliset oikeudet ja silloiset kapinalliset ryhmittyivät poliittiseksi puolueeksi istuen nykyisin jopa Makedonian hallituksessa.  Vuonna 2004 parlamentti edelleen hyväksyi lainsäädännön jolla paikallisia rajoja piirrettiin uudelleen ja lisättiin albaanien itsehallinnollisia oikeuksia lueilla joilla edustavat enemmistöä.  Vuonna 2005 Makedonia pääsi EU kanditaatiksi mutta jäsenyyshanke ei ole edennyt johtuen nimikiistasta Kreikan kanssa (Kreikassa on myös Makedonia niminen alue, siksi toistaiseksi ex-Jugoslavian Makedoniaan liitetään tätä kuvaava käsitekuvaus –FYROM). 

Edellä mainittuja teemoja käsittelen tarkemmin pääblogini kirjoituksessa

Terrorism in Macedonia Wasn’t An Isolated Act!

AhmetiPressConference

Ali Ahmeti (in camouflage top and graying hair, third from the left), speaks to journalists during a press conference from his headquarters west of Tetovo in Shipkovica on August 19, 2001. The choice of flags behind him—NATO, EU, US and Albanian—highlights his goal of integration into (or at least alliance with) the West. When asked why no Macedonian flag was on display, he first dismissed the importance of its omission as a mere oversight and predicted that it would be up “tomorrow” but later explained that the fighting was still too recent for such a gesture. Photo Credit: Reuters/Petr Josek

Standard
Balkan

Albaanien exodus Kosovosta käynnistynyt (taas)

“Kosovo, alles Scheiße. Serbien, auch Scheiße. Deutschland, das ist gut. Da kann man arbeiten, fünf Euro die Stunde, egal ob schwarz oder nicht, es ist besser.” (Rexhep Kurteshi)

Sitten vuosien 1998-99 sodan  ovat Kosovon albaanit aloittaneet exoduksensa Serbian kautta Unkariin ja sieltä edelleen pääosin Saksaan.  Vuoden 2014 elokuusta vuodenvaihteeseen arvioitiin noin 100 000 albaanin jättäneen Kosovon ja nyt alkuvuonna lisäksi 50 000. Tämä on kuusi prosenttia koko väestöstä.  Kosovon viranomaiset pitävät kehitystä hälyttävänä koska mm 5 200 lasta on lopettanut koulunkäyntinsä viime kuukausina paetakseen vanhempiensa kanssa ulkomaille.  Lisäksi 60 000 Kosovon albaania on anonut Serbian passia päästäkseen Schengen alueelle ilman viisumia.

Saksassa Kosovon albaanien turvapaikkahakemukset ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Viime torstaina Saksa ilmoitti lähettävänsä 20 poliisia unkarilaisten avuksi rajan tiivistämiseen. Saksa myös pyrkii priorisoimaan albaanien turvapaikkahakemukset siten että ne käsiteltäisiin kahdessa viikossa nykyisen 6-7 viikon sijaan.  Käsittely tarkoittaa liki poikkeuksetta takaisinlähetystä sillä viime vuonna kielteisiä päätöksiä oli 99 % ja nyt tammikuussa albaaneista vain 0,3 prosenttia sai myönteisen päätöksen. Yksi syy vauhditukseen on että Kosovon albaanit vievät mm kotouttamiskeskusten resursseja niiltä turvapaikan hakijoilta joilla hakuun on todellinen tarve kuten irakilaisilla ja syyrialaisilla.

Syitä exoduksen alkamiseen nyt on muutamia. EU:n painostuksesta Serbia on myöntänyt liikkumisvapauksia Kosovon albaaneille siten että nämä pelkällä henkilökortilla pääsevät mm Unkarin rajalle. Edelleen tilanteen myötä ihmissalakuljettajat ovat löytäneet uusia reittejä rajan yli. Pääsyynä joukkopakoon lienee  kansalaisten tulevaisuudentoivon häviäminen viimeistään viime vuoden vaalien jälkeen. Jopa henkilöt joilla  alueella monien kaipaama työpaikka 300-600 euron kuukausipalkalla (Balkanilla tämä ei ole lainkaan väheksyttävää) ovat häipyneet.   

infografik-fluechtlinge-aus

Työmarkkinat ovat kuitenkin vääristyneet ja laillistenkin paikkojen saanti riippuu edelleen klaanipomojen anteliaisuudesta. Huolimatta kansainvälisen yhteisön puolitoista vuosikymmentä jatkuneista yrityksistä rakentaa modernia yhteiskuntaa ja tähän kehitystyöhön kaadetuista miljardeista ovat tämä yhteiskunta ja julkiset palvelut ovat lähinnä vitsi jolle nauravat vain talous- ja poliittinen eliitti pestessään järjestyneestä rikollisuudesta ja kansainvälisiltä lahjoittajilta kerättyä rahaa lailliseksi liiketoiminnaksi omassa kaapatussa valtiossaan. 

flucht-aus-der-armut
Tilanteesta ulospääsy edellyttäisi mielestäni lähinnä EU:lta aiempien virheiden –  puolenvalinta -90-luvulla, hätiköity Kosovon itsenäisyys – tunnustamista ja uutta alkua puhtaammalta pohjalta. Nyt ei vain epäonnistunut valtiokokeilu vaan järjestyneen rikollisuuden kaappaama valtio tulisi palauttaa alkutilanteeseen ja paikkallisia toimijoita tulisi tukea uusien järjestelyjen kehittämisessä.  Lopputulemana saattaisi olla todellinen itsenäisyys tai myös vahva autonomia osana Serbiaa tahi sitten kantonisointi tai muu toimiva malli. Mallista riippumatta se todennäköisesti olisi nykytilaa parempi. 

Edellä lyhyesti kuvattua problematiikkaa käsittelen tarkemmin pääblogini artikkelissa

The Mass Exodus of Kosovo Albanians

SL6

 

 

 

 

Standard
Balkan

Balkanin passiranking

Vapaa liikkuvuus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia ja passi on tärkein matkadokumentti siihen liittyvien viisumirajoitusten ohella. Passi myös kuvastaa yksittäisten valtioiden keskinäisiä suhteita ja aseman kansainvälisessä yhteisössä. Se miten laajalti passinhaltija voi hyödyntää liikkuvuuttaan yli rajojen asemoi eri valtioiden myöntämät passit keskinäiseen arvojärjestykseen.

Pohjautuen Henley & Partners -yhtiön kokoamaan dataan olen alla olevaan taulukkoon koonnut Balkanin osalta passirankingin perusteena niiden maiden määrä joihin kunkin passin haltija voi viisumivapaasti matkustaa. Kokonaiskuvan vuoksi olen liittänyt mukaan parhaat ja huonoimmat kolme sijoitusta maailmanlaajuisesti. Lisäksi mukana on parin viime vuoden aikana tapahtunut muutos.

 

Passport Rank 2014 – Balkans by Ari Rusila
Rank Passport of country Visa free access to countries 2014/ 2012 +o-
1 Finland, Sweden, UK 173 +3-4
4 Denmark, Germany, USA, Luxemburg 172 +3-6
8 Belgium, Italy, Netherlands 171 +3-4
21 Greece 167 +3
31 Slovenia 155 +4
46 Bulgaria, Romania 141 +3-4
59 Croatia 129 +10
71 Serbia 104 +5
72 Macedonia (FYR) 103 +6
74 Montenegro 98 +4
80 Bosnia-Herzegovina 91 +4
81 Albania 88 +4
189 Kosovo 38 +1
197 Pakistan, Somalia 32 +1-4
199 Iraq 31 +1
200 Afghanistan 28 +2

Yleisesti ottaen vapaa liikkuvuus on jatkanut kasvuaan niin Balkanilla kuin muuallakin. Pari yksityiskohtaa kuitenkin pistää silmään. Kun Balkanin maiden ranking muutoin sijoittuu välille 21-81, löytyy Kosovo listan loppupäästä sijalta 189 häviten sijoituksessaan reilusti mm pohjois-Korealle, Jemenille, Myanmarille ja Syyrialle tai vielä uudemmalle Etelä-Sudanin valtiolle. Siis vaikka noin sata YK:n jäsenvaltiota on tunnustanut maan itsenäisyyden vain 38 on valmis päästämään kosovolaisia maahansa. Vertailukohdaksi voi ottaa vaikkapa Taiwanin jonka on tunnustanut vain 23 jäsenmaata mutta 130 maata toivottaa taiwanilaiset tervetulleiksi maahansa ilman viisumia. Mitä ilmeisimmin valtaosa maailan valtioista tuntee muodollisista tunnustuksista huolimatta maan todellisen luonteen kaatuneena tai rikollisklaanien kaappaamana luomuksena. (Tästä enemmän esim kirjoituksessani Captured Pseudo-State Kosovo). Ironisesti myönteisenä puolena voisi mainita, että Kosovon albaanien provinssista etnisesti puhdistamat ja Serbiasta turvapaikan saaneet serbit voivat passiensa puolesta matkata liki kolme kertaa vapaammin.

Toinen huomioni liittyy myös Kosovoon ja myös Bosniaan siinä mielessä että molempiin maihin EU ja kansainvälinen yhteisö on toistakymmentä vuotta tärvännyt miljari miljardin perään euroja yhteiskuntien rakennustyöhön ja demokraattisten hallintokäytäntöjen edistämiseen. Kun molemmat maat ovat sijoitukseltaan Balkanilla passirankingin surkeimpia yhdessä Albanian kanssa niin voi kysyä kansainvälisen yhteisön hankkeiden vaikuttavuuden perään koska ilman näitä tukimiljardeja sinnitelleet hajonneen Jugoslavian maat kaikki ovat kehittyneet passirankingissa Bosniaa ja Kosovoa paremmin.

Tätä aihepiiriä lähestyn laajemmin pääblogini kirjoituksessa

Passport Rank 2014: Balkans

Jossa tarkastelen myös laillisen passibisneksen poliittisia ja taloudellisia tekijöitä.

Standard
Balkan, konfliktit

Luokkataistelu aloitti Bosnian kevään

30 vuotta sitten Sarajevo isännöi talviolympialaisia, nyt olympiatulen sijaan liekit lyövät hallitusrakennuksesta. Bosnian työväestö Tuzlassa sai tarpeekseen köyhyydestä, korruptoituneesta hallinnosta, ryöstökapitalistisesta yksityistämisestä ja valtion rahoja taskuihinsa tunkevista poliitikoista. Mielenilmaisut muuttuivat myös väkivaltaisiksi ja levisivät ympäri bosniakkien ja kroaattien asuttamaa itsehallintoaluetta, sen sijaan serbien hallinnoimassa entiteetissä oli suhteellisen rauhallista. Hallitusrakennusten ja puoluetoimistojen polton ohella ja protestien seurauksena tähän mennessä neljän alueen johto on joutunut jättämään virkansa.

Lipun kolmion kulmat edustavat kolmea kansalaisuutta ja itse kolmio alueen muotoa; värit edustavat rauhaa ja puolueettomuutta ja tähdet puolestaan Eurooppaa.

Liki kahden vuosikymmenen aikana kansainvälinen yhteisö on polttanut yli 90 miljardia dollaria itse luomansa keinotekoisen maan jälleenrakentamiseksi. Jokunen pilvenpiirtäjä seudulle onkin noussut, sen sijaan monikulttuurisen yhteiskunnan luomisessa on epäonnistuttu surkeasti. Aiemmin maallinen ja jopa monikulttuurinen alue on Daytonin rauhansopimuksesta lähtien muuttunut yhä nationalistisemmaksi kuitenkin niin että varsinainen kansallinen identiteetti puuttuu ja tilalla kehittyy yhä voimakkaammat serbi, kroaatti ja bosniakki identiteetit. ( Aiheesta enemmän esimerkiksi artikkeleissani“Bosnia on the road to the EU, sorry to Dissolution”sekä Bosnia Collapsing)

Aiemmin jännitteitä ja väkivaltaisuuksia oli syntynyt pääosin kroaattien ja bosniakkien (muslimien) välillä serbien ollessa rauhassa omalla alueellaan. Nyt tilanne on kuitenkin täysin toinen sillä kansannousun motiivina ovat pääosin sosiaaliset syyt, korruptoitujen yksityisämisprosessien seuraukset, poliitikkojen täydellinen pätemättömyys ja irtautuminen kansalaisten arkipäivästä ja yleinen turhautuminen vallitseviin oloihin. Uskonnolliset ja etniset kysymykset ovat nykyisessä protestoinnissa liki näkymättömiä ja merkityksettömiä. Protestit ovat koonneet yhteen nuorisoa, työläisiä, työttömiä ja mitä erilaisimpia kansalaisjärjestöjä – puolueet poislukien.

Aiemman Arababikevään aktiviteetit muistuttavat nykyisen Bosnian kevään tapahtumia. Bosnialaiset pyrkivät kuitenkin välttämään vastaavanlaisen epäonnistumisen – pitämään aloitteen käsissään välttääkseen kumouksen kaappaamisen. Tässä mielessä esimerkiksi Tuzlassa mielenosoittajat ovat laatineet liki 40 kohtaa käsittävän konkreettisen vaatimus-/toimintalistan sekä ohjeistusta siitä, ettei protesti käänny ryöstelyksi, huliganismiksi tai muutoin provosoi väkivallan eskaloitumista.

Tällä hetkellä Bosnian hallitseva luokka jo vapisee ja vastaavia sosiaalisia ongelmia omaavissa naapurimaissakin seurataan huolestuneina tilannetta. Daytonin myötä toteutettu paperisuunnitelma alkaa palaa ruohonjuuritason realiteettien ja kansannousun voimasta. Jos protestoijat arabeista poiketen onnistuvat pitämään liikehdintänsä asialinjalla sotkematta mukaan etnisiä tai uskonnollisia fanaatikkoja voi kansannousu johtaa jopa aitoon demokraattiseen kehitykseen. Onnistumista saattaa edesauttaa keskittyminen konkreettisiin paikallistason ongelmiin ja purkamalla keskushallinnon mädättävä vaikutus minimiinsä.


Mielestäni olisi aiheellista myös EU:n piirissä pohtia josko tämän keinotekoisen rakennelman tekohengitykseen on vielä aihetta kaataa voimavaroja. EU:n korkea edustaja uhkasi jo lähettää EU-joukkoja rauhoittamaan tilannetta. Nähdäkseni EU:n tulisi irrottautua pyrkimyksestään vahvan keskushallinnon tukemisesta – tätähän on yritetty jo kohta kaksi vuosikymmentä. Parempi mielestäni olisi tunnustaa todellisuus kentällä ja tukea paikallisten ihmisten pyrkimyksiä löytää ongelmiinsa oma ratkaisunsa.

Bosnian keväästä ja sen taustoista enemmän pääblogini artikkelissa

The ‘Bosnian Spring’ Between Chances

Standard
Balkan, Energiapolitiikka, lähi-itä, MENA

Energiakolmiosta itäisen Välimeren Game Changer

Israelin, Kyproksen ja Kreikan kehittyvä ja syventyvä ”energiakolmio” ei rakenna uusiksi vain Euroopan energiapeliä Balkanilla ja itäisellä Välimerellä vaan omaa myös laajemmat geopoliittiset vaikutuksensa. Energiakolmiolla (The Energy Triangle) tässä yhteydessä tarkoitan Israelin, Kyproksen ja kreikan yhteishanketta hyödyntää itäisen Välimeren uudet ja merkittävät kaasulöydöt, putkistojen vedot kaasukentiltä Kreikkaan ja nesteytettyä kaasua (LNG) jalostaville laitoksille Kyprokseen ja Israeliin. Lisäksi yhtenä osahankkeena on kaasulla tuotettavan sähkön siirto uudessa mainitut kolme maata yhdistävässä korkeajännitelinjassa (2,000-mega-watt EuroAsia Interconnector). Triangelin yhteistyö tiivistyi varsinki vuoden 2010 jälkeen ns Gaza flotillan tuhottua Israelin ja Turkin suhteet.

Israelilais-yhdysvaltalainen yhtymä löysi Israelin aluevesiltä kaasua 1999 ja vuodesta 2004 käyttöön otetut ensimmäiset sisälsivät kentät sisälsivät kaasua noin 1+1triljoonaa kuutiojalkaa (tcf). Sittemmin 2009-10 löytyivät Haifan läheisyydestä Tamarin ja Leviathanin kentät käsittäen 26-36 tcf luonnonkaasua. Pelkästään tämä kentät täyttäisivät Israelin kaasuntarpeen 150 vuotta. Kyproksen eteläpuoleisilta talousvesiltä puolestaan löytyi 2011 ns Afrodite kenttä käsittäen 8 tcf kaasua, joka puolestaan täyttäisi Kyproksen kaasuntarpeen 200 vuotta. Nämäkin merkittävät ja osin jo tuotantoon tulleet löydöt ovat silti vain murto-osa alueen potentiaalista sillä Välimeren itäosassa sijaitsevassa ns. Levantin altaassa – on arvioitu olevan 123 tcf kaasua ja 1.7 miljardia barrelia öljyä. On oletettavissa, että myös Syyrian talousvesillä sijaitsee merkittäviä hyödyntämistään odottavia kenttiä. Egypti puolestaan omaa noin 70 tcf kaasureservin osin Välimeressä osin maalla hyödyntäen siitä noin 2 tcf vuodessa, käyttäen tuotannosta noin75% itse lopun mennessä vientiin.

Vielä vuoteen 2012 asti 70 % Israelin maakaasusta tuli Egyptistä. Egyptin yhä jatkuvat levottomuudet aiheuttivat ongelmia niin maakaasun tuonnille kuin sitä koskevan teollisuuden kehittämiselle Egyptissä, uusien kaasukenttien käyttöönotto on jo tehnyt Israelista kaasun suhteen omavaraisen ja kohottaa maan lähivuosina merkittäväksi energian viejäksi.

Energiakolmion turvallisuuden takaaminen on merkinnyt myös asevarustelua. Israel ilmoitti 2012 kuluttavansa 800 miljoonaa dollaria kaasulähteitä suojaaviin partioaluksiin, Kreikka on hankkimassa mm kuusi sukellusvenettä Saksasta sekä pari fregattia Ranskasta ja Kypros (Nikosia) on budjetoinut 150 miljoonaa dollaria partioaluksiin. Toisaalta osingoille epäonnekkaasti pyrkinyt Turkki on investoimassa yli kaksi miljardia dollaria omiin merivoimiinsa käsittäen mm helikopteritukialuksen.

Venäjä on yksi energiakolmion pääpelureista ja valtionyhtiö Gazpromin etsiessä taloudellista etua Israel ja Kypros puolestaan näkevät hyötyvänsä yhteistyöstä teknisen asiantuntemuksen ja poliittisen tuen muodossa. Kyproksella puolestaan useita miljardeja maksava Vasilikos’in LNG jalostuslaitos on saaren historian suurin yhdyskuntahanke kautta historian. Gazprom on myös ilmaissut suunnitelmansa linkittää Kreikka South Streamin kanssa, jolloin Venäjä voisi käyttää Kreikkaa potentiaalisena LNG hub’ina. South Stream – jonka kilpailijana ollut EU:n tukema Nabucco -hanke on jo käytännössä kuopattu – on geostrategisesti yksi Balkanin tärkeimpiä hankkeita IIMS:n jälkeen (Ks esim Is it time to bury Nabucco? ja EU’s big choice – Nabucco or South Stream? ).

Maaliskuussa 2013 Israel jo solmi 20 vuoden sopimuksen Gazpromin kanssa Israelin nesteytetyn maakaasun markkinoinnista vahvistaen venäläisten asemaa globaaleilla LNG markkinoilla. Strateginen yhteistyö nousevan energiasupervallan – Israelin – kanssa saattaa vähentää Moskovan tukea niin Syyrian nykyhallinnolle kuin Iranillekin. Israelilla puolestaan on mahdollisuus myydä kaasunsa sellaisenaan putkia myöten tai sähköksi tuotettuna korkeajännitelinjaa myöten Eurooppaan, tai sitten nesteytettynä maailmanmarkkinoille.

Aiheesta tarkemmin pääblogini kirjoituksessa

Realpolitik: The Energy Triangle As Game Changer For The Eastern Mediterranean

Standard
Balkan

Kroatian natsismi yhä voimissaan

SS Fez/Photo credit Rob Elliott

Pikku-uutinen Kroatiasta hypähti silmilleni – sen mukaan Pagin saarella on jälleen vandalisoitu IIMS:n muistomerkki keskitysleirien uhreille. Saaren leireillä teurastettiin vajaa 40 000 serbia, pari tuhatta juutalaista ja pienempi määra natsien nukkehallinnon vastustajia. Miksi sitten kirjoittaa yhdestä vaivaisesta pienehkön keskitysleirin muistomerkistä, pienempää ja suurempaa tuhoamisvimmaahan tapaa ympäri Eurooppaa?

Alkuviikon tapahtuma ei ollut mikään poikkeuksellinen ilkivallanteko vaan detalji jo pitkässä jatkumossa. Kroatian erottua Jugoslaviasta maa alkoi kuumeisesti luoda identiteettiään glorifioimalla aiempaa Natsi-Saksan synnyttämää nukkevaltiotaan, jonka sankaruus valitettavasti perustui holokaustin jopa yli-innokkaaseen toteuttamiseen alueellaan. Vuosittain Zagrebissa järjestetään muistomessuja alkuperäiselle Balkanin teurastajalle – Ante Pavelicille-IIMS:n aikaisen Kroatian fasistijohtajalle joka kantaa päävastuun satojen tuhansien serbien ja kymmenien tuhansien juutalaisten ym teurastuksesta keskitysleireillään. Kesällä 2008 haudattiin kunniamenoin natsiuniformussaan Dinko Sakic, Jasenovacin tuhoamisleirin yksi komentaja papin ylistäessä häntä ihannemallina kaikkille kroaateille. (Tästä tarkemmin artikkelissani “Nazi’s funeral shadows Croatias past” ja Jasenovac’sta puolestaan Jasenovac – Holocaust promoted by Vatican ).

Srbosjek veitsi joka suunniteltiin kurkunleikkauksen nopeuttamiseksi Jasenovaci'ssa

Holokaustin arkkitehdeille myös nimetään itsenäistyneessä Kroatiassa katuja, julkisia rakennuksia ja monumentteja samalla kun partisaanien ja siviiliuhrien muistoksi pystytettyjä muistomerkkejä tuhotaan. Suhteellisen kuvaavaa historian uudelleenkirjoituksen yleiselle hyväksynnälle on, että Hitlerin ”Taisteluni” uudispainokset ovat vuosia olleet kirjakauppojen bestsellereitä kuin myös anti-semiittinen klassikko The Protocols of the Elders of Zion”. Kun ”Taistelusta” julkaistiin uusi painos v. 1999 sitä myytiin muutamassa päivässä 600 kpl 75 dollarilla kappale joka hinta vastasi viikon keskivertopalkkaa.

Kroatialaisten natsi-ihannointia ja asennetta holokaustiin kuvaa hyvin seuraava ote maan Hitleriä ihannoinneen, serbejä vihanneen ja itsenäistymisen myötä presidentiksi nousseen Franjo Tudjmanin esipuhe ”Mein Kampf’in” kroaattikäännökseen:

Genocidal violence is a natural phenomenon in harmony with the societal and mythologically Divine nature. Genocide is not only permitted it is also recommended, even commanded by the Word of the Almighty, whenever it is useful for the survival or the restoration of the earthly kingdom of the chosen nation, or for the preservation and spreading of its one and only correct faith”.

Paitsi IIMS:n urotekoja keskitysleireillä – joita saksalaisetkin pitivät liian raakoina – uudempaakin juhlittavaa löytyy sillä elokuun 4-5 päivinä vietetään perinteistä voitonpäivää. Niin julkisvalta kuin siviilikansalaisetkin juhlivat operaatio ”Storm’in” toteutettua Jugoslavian hajoamissotien ehkä suurinta etnistä puhdistusta kun serbit ajettiin pois Krajinan alueelta etnisesti puhtaan Kroatian luomiseksi. (Storm’ista ja Krajinan puhdistuksesta enemmän kirjoituksissani Operation Storm – forgotten pogrom ja Operation Storm – forgotten pogrom )

Nykypäivän Kroatiassa uusvanha natsismi näkyy sotamuistojen ohella rockkonserteissa urheilukilpailuissa jne natsisymboleineen ja -tervehdyksineen kuvaten rasismin, anti-semitismin, serbivastaisten aktien ja xenofobian yleistä hyväksyntää. Kuvaavaa on myös natsismin laaja kannatus tai hyväksyntä läpi koko yhteiskunnan niin julkishallinnossa kuin kansalaistenkin keskuudessa; erityisen kuvaavaa on että vanhan natsismin tukipylväs – katolinen kirkko – ja nuoret uusnatsit ovat löytäneet toisensa yhteisen aatteen taakse.

Että tällaisen jäsenen EU sai yhteisiä eurooppalaisia arvojansa rikastuttamaan. Ei sinänsä yllättävää ajatellen vaikkapa aiemmassa kirjoituksessani Europe Day For EU Decline esittämääni EU:n syntyhistoriaa saksalaisnatsien ylikansallisena organisaationa.

Edellä kuvattuja teemoja käsittelen tarkemmin pääblogini artikkelissa

Croatia’s Nazi Orientation Still Continues

Standard