Euraasia

Turkki kiistää yhä Armenian kansanmurhan

images-3.jpg

Turkin Suomen-suurlähettiläs Adnan Baþaða on pahoittanut mielensä HS:n jutusta “Kansan murha” (HS Ulkomaat 11. 4.)  Kirjoituksen otsikko ”Turkki jakaa armenialaisten jälkeläisten tuskan”  on paljon lupaava, valitettavaa vain että sitä seuraava sisältö antaa aiheesta päinvastaisen kuvan eli että Turkki viis veisaa armenialaisten kokemista kärsimyksistä jopa kieltämällä edelleen jopa niiden tapahtumisen.

Suurlähettiläs lähtee selittämään kansanmurhaa ensimmäisen maailmansodan luomalla tarpeella armenialaisten väestönsiirtoihin.  Tämä nähdäkseni edustaa täydellistä historiattomuutta koska armenialaisten vaino ottomaanien toimesta ei alkanut vuonna 1915. Osmanien valtakunnan alettua rapistua 1800-luvulla pantiin toimeen 1894 -1896 ennennäkemättömän suuret joukkosurmat jonka uhreiksi  valikoitiin lähinnä nuoria, armeijaikäisiä ja taistelukuntoisia miehiä. Murhissa surmattiin noin 200 000- 300 000 henkilöä. (Seppälä, Serafim: Armenian kansanmurhan perintö, 19, 2011).  Kansanmurhaa harjoiteltiin myös Adanassa, Turkin kaakkoisrannikolla, jossa vuonna 1909 toteutettiin 20 000 armenialaisen joukkosurma.

Suurlähettiläs toteaa v. 1915 siirrettävien ihmisten kokeneen kärsimyksiä johtuen sotaolosuhteista jne vaikka hallitus hänen mukaansa oli selvästi suunnitellut, että siirrettäviä ihmisiä piti suojella.  Itse väittäisin pikemminkin kärsimysten olleen suunniteltuja pohjautuen sekä silloisten vallanpitäjien motiiveihin ja vihaan armenialaisia kohtaan sekä kyseisen väestönsiirron toteutustapaan.

Ensinnäkin toimenpiteet aloitettiin keräämällä Turkin armeijan armenialaisilta sotilailta aseet pois, minkä jälkeen heitä alettiin järjestelmällisesti surmata 50-100 hengen ryhmissä tekosyynä heikko sotamenestys Venäjää vastaan. Kun aseet oli saatu armenialaisilta pois koottiin toisessa vaiheessa armenialaisten kylien ja yhteisöjen johtohahmot – kauppiaat, papit ja opettajat yhteen ja sitten heidät tapettiin joko heti tai kidutuksen jälkeen.  Esimerkiksi 23.–24. huhtikuuta 1915 pidätettiin İsmail Enverin, sisäministeri Mehmed Talat paššan ja meriministeri Ahmed Cemalin määräyksestä Istanbulissa yhteensä 235 armenialaista intellektuellia, poliitikkoa ja muita vaikuttajia, jotka kaikki teloitettiin.

Itse väestönsiirtoa Wikipedia kuvaa seuraavasti:

Toukokuussa alkoivat armenialaisten joukkokarkotukset, jotka muuttuivat pian ympäri osmanien valtakuntaa kansanmurhaksi. Joukkokarkoituksissa käytetty menetelmä oli kaikkialla samankaltainen. Julistettiin määräys pakkosiirroista, joita varten käskettiin pakkaamaan omaisuus kärryille. Itäisimmissä osissa uskoteltiin, että kylät tyhjennetään väliaikaisesti, sillä ne ovat sotatoimialueella. Kotiinpaluu olisi heti rauhan tultua mahdollinen. Armenialaiset ohjattiin marsseille, joiden alussa asekuntoiset vietiin surmattaviksi ja armenialaissaattueiden ryöstelystä tuli sekä vartijoiden, että naapurustojen huvia. Naiset lapset ja vanhukset marssivat ympäriinsä ilman mitään järjellistä päämäärää, mikä koitui tuhansien kohtaloksi….

Armenialaisten talot sinetöitiin, mutta turkkilaiset ryöstivät ne lähes välittömästi ja jäljellä olleet miehet surmattiin joko ennen kylien jättämistä tai heti kuolemanmarssin alussa. Sotilaat ja virkamiehet keräsivät armenialaisten rahat ja mukana olleet arvoesineet. Jos kieltäytyi luovuttamasta, surmattiin. Tämän jälkeen väkivalta kohdistui naisiin ja jopa kymmenenvuotiaisiin tyttöihin, joita raiskattiin. Vauvoja heitettiin tien varteen. Marssireittien varrella lojui edellisten saattueiden jäljiltä ruumiita. Liikkeelle oli määrätty keskushallituksen määräyksestä satojatuhansia ihmisiä, mutta heille ei oltu varattu lainkaan elintarvikkeita, mikä tekee ilmeiseksi, että ihmisten ei haluttukaan jäävän henkiin. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Armenialaisten_kansanmurha#cite_note-17 )

Suurlähettilään mukaan hallitus oli suunnitellut suojelevansa siirrettäviä ihmisiä. Miten siirrettävien ihmisten suojelua kuvaa Mehmed Talat Paššan toteamus Yhdysvaltojen lähettiläälle maansa armenialaispolitiikasta että se oli sekä selvää että peruuttamatonta: “Meillä ei tule olemaan armenialaisia missään päin Anatoliaa.” Suurlähettiläs mainitsee osan hirmutöistä tapahtuneen rosvojen toimesta, hän kuitenkin ”unohtaa” mainita hallinnon tyhjentäneen vankiloita  rikollisista joista muodostettiin veriteoissa tarvittuja erikoisjoukkoja.

Suurlähettiläs toteaa armenialaisten kylmän sodan aikana turvautuneen väkivaltaisiin tekoihin Turkkia vastaan saadakseen maailman huomion kiinnittymään Armenian väitteisiin ja että tänä aikana armenialaisten näkökulmaa ja kansanmurhan teesiä alettiin levittää viittaamalla väärennettyihin asiakirjoihin ja valokuviin sekä epämääräisiin muistelmiin. Mielestäni vaikka tällaista aineistoa olisikin käytetty lienee kansanmurhaa todistavan aineiston osuus olevan vähintäänkin riittävä kansanmurhan toteamiseen.

Lopuksi suurlähettiläs vetoaa siihen kansanmurhan määritelmään ja siihen ettei kansainvälinen tuomioistuin ole päättänyt Armenian kansanmurhasta. Kansanmurha-termin oikeudellisen määritelmän kehitti puolalais-amerikkalainen oikeustieteilijä, Yalen yliopiston oikeustieteen professori Raphael Lemkin (1900-1959) ottamalla käyttöön englannin kielen sanan genocide teoksessaan Axis Rule in Occupied Europe (1944). Lemkinin määritelmä kansanmurhalle perustui holokaustiin ja armenialaisten kansanmurhaan. Eli itse asiassa koko kansanmurhamääritelmä syntyi armenialaisten kärsimysten johdosta. Länsimaisten historioitsijoiden kesken vallitsee yksimielisyys siitä, että armenialaisten etninen puhdistus tapahtui;  mikäli kansainvälinen rikostuomioistuin joskus ottaa tämän käsittelyynsä niin suurella todennäköisyydellä tämä puhdistus voitaneen myös virallisesti määritellä kansanmurhaksi.

Aiemmin aiheesta:

The Armenian Genocide Still Denied by Turkey (and Azerbaijan)

Armenialaisten kansanmurha ja Israel

Armenian kansanmurhaa muisteltiin Suomen hiljaa hyväksyessä tapahtuneen 

armenian-genocide-300x225.jpg

Advertisements
Standard

One thought on “Turkki kiistää yhä Armenian kansanmurhan

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s