konfliktit

Asekaupan valtapeli

Yksi osa geopoliittista valtapeliä on asekauppa – keneltä ostetaan ja kenelle myydään. Tukholman rauhantutkimusinstituutti – SIPRI – on selvittänyt kenelle maailman kaksi merkittävintä sotilasvaltaa ja suurinta asekauppiasta, USA ja Venäjä, toimittavat aseistustaan.

Selvityksen  mukaan USA toimitti aseita 59 sellaiselle kansakunnalle joille Venäjä ei myynyt mitään kun taas Venäjä toimitti aseitaan 15 valtiolle jotka eivät vastaanottaneet aseistusta USAsta. Viisitoista maata puolestaan sai aseita molemmilta. Kaikkiaan USA myi aseita ulkomaille liki 27 miljardilla dollarilla ja Venäjä liki 30 miljardilla dollarilla.

Tutkittaessa yllä olevaa taulukkoa tulee ottaa huomioon se, etteivät SIPRIn luvut tarkoita toteutuneita kauppahintoja vaan lähinnä toteutuneiden asekauppojen tuotantokustannuksia, jotka voivat tapauskohtaisesti olla vain murto-osa kauppahinnasta. Edelleen SIPRIn luvuista puuttuvat useat pienaseet.

Edellä oleva informaatio pohjautuu lähinnä virallisiin lähteisiin. Kokonaiskuva asekaupasta on paljon laajempi kun mukaan otetaan peiteoperaatiot, salakuljetus, bulvaanien käyttö ja vastaavat käytänteet. Yksi esimerkki on kuvattuna artikkelissani – U.S. Recycles Its Old Balkan Practice With Syria .

Were the Soviet Union, to sink tomorrow under the waters of the ocean, the American military industrial complex would have to remain substantially unchanged until some other adversary could be invented. Anything else would be an unacceptable shock to the American economy.” (George F Kennan, 1987 )

Asekauppa suoranaisesti ja aseiden käyttö välillisesti ovat osa sotateollisen kompleksin ansaintalogiikkaa. Perinteisesti kompleksiin kuuluvat valtioiden armeijat, niiden siviilihallinto, asejärjestelmien valmistajat ja välittäjät sekä lukuisat energian, raaka-aineiden ja tukipalveluiden tuottajat. Erityisesti länsimaissa sotateollinen kompleksi merkittävältä osalta ohjailee ulkopolitiikkaa – ovathan sen voitot riippuvaisia sodista, konflikteista tai niihin varautumisesta.

Suurimmat aseita ja niitä tukevia palveluita tuottavat yritykset (kiinalaiset yritykset poisluettuna) rankattuna asemyynnin mukaisesti ovat SIPRIn aineiston mukaan seuraavat (myynti ja voittolukemat miljoonia dollareita):

Tänä päivänä perinteiseen aseteollisuusklusteriin liittyy kaksi merkittävää uudempaa elementtiä jotka ovat yliopistot ja media. Pelkästään USAssa 350 yliopistoa tuottaa tutkimustietoa Pentagonin laskuun. Medialla puolestaan on viime vuosikymmeninä ollut kasvava rooli sotateollisuuden palveluksessa niin ennen konflikteja niiden oikeuttajana, konflitien aikaisessa mediasodankäynnissä kuin myös konfliktien jälkeen toteutettujen toimien puolustajana. Siksi nykyään osuvampaa olisikin ehkä puhua sotateollisuuden, tieteen ja median kompleksista.

Laajemmin sotateollisesta kompleksista artikkelissani BTW MIC Still Rules .

The world is over-armed and peace is under-funded” (Ban Ki-moon )

Viime vuonna maailmanlaajuiset sotamenot olivat yli 1.7 triljoonaa dollaria eli yli 4.6 miljardia, 4600 miljoonaa, dollaria päivässä. Kuvaavaa on että päiväbudjetti on liki kaksinkertainen YK:n vuosibudjettiin. Länsimaiden osuus sotamenoista maailmanlaajuisesti on noin puolet ja viime vuosina kehittyvät taloudet ovat kasvattaneet puolustusbudjettejaan länsimaiden pikemminkin pienentäessä niitä.

Länsimaiden talouskriisi houkuttelee hallituksia elvyttämään talouttaan sotateollisia rakenteita vahvistamalla sekä ostamalla niitä hyödyttäviä raaka-aineita kuten öljyä ja metalleja. Tämäkin kuvaa hyvin sotateollisuuden asemaa koska elvytystoimien moottorina ovat kaupalliset tarpeet ja voitontavoittelu puolustuksen tarpeiden sijaan.

Näitä teemoja käsittelen laajemmin pääblogini artikkelissa

Arms Trade: The Crux Of The MIC

 

Advertisements
Standard

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s