Uncategorized

Ilmastonmuutos tulee – onko bisnes valmiina

Juuri päättynyt Dohan kokous jatkoi ainakin Floppenhagenista alkanutta turhanpäiväisten tilaisuuksien sarjaa joiden hiilijalanjälki lienee lopputuloksia suurempi. Ilmastonmuutoksen vastustus perustuu edelleen toiveajatteluun. Suuret saastuttajat vähät välittävät päästöjen pienentämisestä silloin kun se nähdään talouskasvun hidastajana. Lopputulemana oma ennusteeni on että vuosisatamme aikana ilmasto lämpenee 2-4 astetta siitä aiheutivine oheisvaikutuksineen.

Mitä sitten Suomessa(kin) voitaisiin tehdä jos tosiasiat tunnustetaan ja realistinen kehityskuva otetaan lähtökohdaksi?

Nykyisin päähuomion saavat lopputuleman kannalta turhat kokoustelut ja julkilausumat. Näiden tilalla mielelläni näkisin tiiviin kansainvälisen yhteistyön ilmastonmuutoksen etenemisvauhdin ja vaikutusten päivittämisessä. Suomessa kokonaisuuteen liittyvän suunnittelun lähtökohtana tulisi olla realistinen kehitysennuste ja miten se vaikuttaa valittaviin politiikkaohjelmiin kuten esimerkiksi suhtautumisessa odotettavissa oleviin ilmastopakolaisiin tai geenimuuntelun avulla luotaviin kestävämpiin kasvilajikkeisiin.

Ilmastonmuutos merkitsee myös mahdollisuuksia. Talouskasvu syö väheneviä raaka-ainevaroja joten olemassaolevien materiaalien tehokkaampi käyttö, uusien materiaalien kehittäminen, jalostus ja jakelu lienevät kasvava markkina. Samaa voi sanoa kaikesta uusiutuvaan energiaan liittyvästä kehitystyöstä ja tuotteistamisesta. Mielestäni valtion tulisi tehdä merkittävä tasokorotus alan perus- ja soveltavaan tutkimukseen.

Esittämäni inhorealistinen lähestymiskulma siirtäisi painopistettä ilmastonmuutoksen päivittelystä ja keinotekoisista päästöjen rajoittamisesta ilmastonmuutoksen hyödyntämiseen bisneksessä. Suomessa kyllä osataan tehdä säädöksiä asiaan kuin asiaan mutta maasta puuttuvat innovaatiot ja/tai niiden kaupallinen hyödyntäminen ja sitämyöten työtä ja vientituloja. Sitä paitsi villi arvaukseni on että oli lähestymiskulma nykyinen tai esittämäni niin ilmaston kannalta lopputulos lienee molemmissa sama mutta kansallisesti painopistemuutos turvaisi hyvinvointivaltion perustaa.

BlogDash

Advertisements
Standard

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s