Uncategorized

(Öljy) Sota Libyassa

Interventio Libyaan siis saatiin aikaan, lopultakin. Itsehän aiemmin esitin suojeluvastuu -periaatteelle (R2P) saattavan löytyä perusteita jos Gaddafi ottaa käyttöönsä joukkotuhoaseita – kuten hallussaan olevan liki kymmenen tonnin sinappikaasuvaraston, biokaasuja,”yellow-cake” uraania Scud-B ohjuksia. tai jos Gaddafin hallinto ulkomaisten palkkasoturien tuella ryhtyy laajemmin puhdistamaan muiden heimojen jäseniä maassaan. Tiedot kentän sotatoimista (jälleen) ainakin julkisesti olivat niin ristiriitaisia etten tiedäjosko jälkimmäinen ehtoni toteutui.

Se mikä on valitettavaa on aktiviteettien anglo-amerikkalaisuus. Olisin suonut ainakin muodollisesti homman hoidettavan Arabiliiton toteutamana. Nyt ei voi välttyä mielikuvalta, että operaation tavoitteena ainoastaan on Libyan öljyreservien kaappaus, kansallisen öljy-yhtiön (The National Oil Corporation, NOC taitaa olla top 25 maailman businessrankingissa) valtaus, mahdollinen privatisointi ja jako ulkomaisten omistajien kesken. Ainut jännitysmomentti lienee kuinka suuren osan yhtiöstä saavat jenkki-, ranskalais- ja brittiyhtiöt, saadaanko kiinalaiset pelattua ulos ja jääkö italialaisille mitään. Mikäli Libyan rahapoliittset instituutiot ja hallinto yleisemminkin saadaan lamautettua ja Gaddafin länsipankkeihin sijoitetut miljardit ohjattua toisaalle voidaan paikallisten voimien osallistuminen luonnonvarojen kehittämiseen (=voittoihin) blokata lopullisesti. Ai niin se humanitaarinen puoli – so what, who cares?


Ranskan aktiivinen rooli sotatoimiin ryhtymisessä on hyvin ymmärrettävissä ei niinkään alueen historiallisen dominoinnin kautta vaan peilaten ajankohta Ranskan tulevia presidentinvaaleja ja Sarcozyn ennätysalhaista kannatusta vasten.

Ensitietojen mukaan lentokieltoalueen toteutus alkoi ranskalaishävittäjän tuhottua neljä panssarivaunua. Tästä voisi päätellä lentokiellon ymmärrettävän laajassa merkityksessä. Vahvistamattomien tietojen mukaan lentokiellon toteuttajat – länsimaiset hävittäjät – ovat hyökänneet myös siviilikohteisiin. Jos tämä pitää paikkansa voi vain kysyä eikö Balkanin sodista, Irakista ja Afganistanista ole opittu mitään.

Samaan aikaan kun suuri yleisö saa kv uutiskanavilta seurata kiehtovaa toimintadraamaa liki reaaliajassa toivoisin päättäjien ja erityisesti YK:n alkavan pohtia Libyan päätöksen monistamista Arabikadun muihin kohteisiin. Vastaavaa toimintaa saatetaan jo kaivata Bahrainissa ja Jemenissä – Syyriassa puolestaan on aiemman presidentin ajoilta kuolettavia kokemuksia opposition täydellisestä jyräämisestä ja jos keinot jatkossa pojan myötä eivät ole inhimillistyneet niin toivoisin enneltaehkäisevin perustein puuttumisen valmisteltavan avoimesti ja hyvissä ajoin.

Eräitä MENA -aluetta käsittäviä kirjoituksiani:

Advertisements
Standard

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s