Uncategorized

Libyan interventio

Gaddafin onnistuessa pitämään merkittävän osan turvajoukoista tukenaan voi Libya ajautua hyvinkin veriseen sisällissotaan. Mielestäni kannattaa tarkkailla ottaako Gaddafi käyttöön sinappikaasun, jota hänellä on 9.5 tonnia tai ilmeisesti omaamiaan biokaasuja. Lisäksi hänellä on lienee ”yellow-cake” uraania sekä Scud-B ohjuksia. Tällöin YK:n turvaneuvoston kaavaileman lentokieltoalueen ohella tulisi nopeasti harkita myös “no-driwe” ja “no-sail” vyöhykkeiden julistamista ja valvomista opposition/siviilien suojelemiseksi kuin myös laajempaa interventiota. Parhaillaan esikunnissa laaditaan operaatiosuunnitelmia, joilla tilanteeseen voidaan vaikuttaa turvaneuvoston ja muun diplomaattiyhteisön samalla väsätessä mitäänsanomattomia lausuntojaan.

Ns. humanitaarinen interventio on rauhanrakentamisen suosikkitermi (ja sodankäynnin kulissi) konfliktin ohjailemiseksi. Humanitaarista interventiota voi pitää sotilaallisen kriisinhallinnan osa-alueena kohdistuen merkittävään valtionsisäiseen kriisin. Julkilausuttuna tavoitteena voi olla valtion pakottaminen sotilaallisella voimankäytöllä lopettamaan alueellaan tapahtuvat vakavat ja välittömät ihmisoikeusloukkaukset. Mainittua käsitettä käytettiin aikoinaan mm Serbian pommituksissa perustelemalla kansanmurhan ehkäisy. (Faktisesti päätös pohjautui tällöinkin manipuloituihin raportteihin ja itse pommitus aiheutti suuremman hädän kuin vääristellyt syyt, mutta useinhan julkilausumadiplomatialla peitellään todellisia motiiveja.) Balkanin tapauksessa jenkit sylikoirineen päättivät asiasta keskenään joskin hyviin tapoihin kuuluisi kysyä asialle kansainvälinen esim YK:n oikeutus.

Gaddafilla lienee noin 45.000 miehen erikoisjoukkojen tuki takanaan samoin kuin palkkasotureiden niin kauan kuin rahaa riittää (ja sitä riittää). On mahdollista, että nykyhallinto pyrkii valtaamaan takaisin oppositiolta näiden valtaamia alueita; on myös tiedossa ettei lentokielto-alueella juuri ole vaikutusta Gaddafin mahdollisesti aloittaessa maaoperaatiot. Siksi läntiset esikunnat – lähinnä USA – valmistelevat myös no-drive (ja no-sail) aluetta hallituksen joukkojen siirron estämiseksi.

Mainitut alueet on helppo julistaa, mutta käytännön toteutuksessa tulee harkittavaksi myös useita sivuvaikutuksia: Ensinnäkin USAn/Naton aloittaessa operaation maassa vielä olevat ulkomaalaiset voivat joutua vaaraan, toiseksi Libyan ilmapuolustus voi tipauttaa muutaman länsikoneen alas, kolmanneksi jos maaoperaatioihin mennään niin tällöinkin jokunen hyökkääjä voi kuolla. Eli laskelmissa tulee huomioida kuinka monta jenkkien ruumissäkkiä kotimainen yleisö USAssa sietää.

Kun osa Gaddafin tukijoista on palkkasotureita ja kun tilanne muutoinkin on kaoottinen ovat mahdollisuudet välillisiin tuhoihin hyvin suuret – ystäviä ja vihollisia ei ole helppo erottaa toisistaan ja tapahtuu aivan kuten aiemmin Balkanilla, Irakissa ja Afganistanissa: siviileitä kuolee sotilaita enemmän. Tästä voi syntyä poliittisia ongelmia (siviileillähän ei juuri muuta arvoa olekaan sotapeleissä) – USAta voitaisiin syyttää kolonialismista, kansa saattaisi tulla jenkkivihamielisemmäksi ja näin kriisin loputtua haluttomammaksi yhteistyöhön läntisten öljy-ym. yhtiöiden kanssa jolloin tulot putoaisivat. Edelleen on olemassa pieni epävarmuustekijä olisiko lopputuloksena länsimyönteinen (nukke)hallitus vai saavuttaisivatko radikaalit islamilaiset elementit merkittävän jalansijan tulevassa hallinnossa.


Avoimen intervention vaihtoehtona luonnollisesti on peiteoperaatio. Tässä tapauksessa ohjusisku Gaddafin telttaan ei tulle kyseeseen koska iskun tekijä olisi helposti jäljitettävissä. Sen sijaan USA voi käyttää aiempia apulaisiaan kuten Ibrahim Sahadin johtamaa NFSL:aa (the National Front for the Salvation of Libya). Mainittu järjestö yritti kaataa Gaddafin jo 1984 CIAn kouluttamana ja rahoittamana. Vuonna 2005 Sahad ja NFSL perustivat Lontoossa laajemman yhteenliittymän, NCLO:n (National Conference of the Libyan Opposition) joka oli nyttemmin järjestämässä Libyan “vihan päivää” 17 helmikuuta 2011 (PR:n kannalta sopivasti kun median huomio Egyptiin alkoi laimeta).

Entäpä humanitaariset tekijät? Olennaista diplomatiassa lienee se miltä asiat näyttävät, minkä suuruusluokan operaatiot suhteessa omiin tappioihin ovat markkinoitavissa äänestäjille ja miten ne vaikuttavat öljyn hintaan, vaalirahoitukseen ja äänestyskäyttäytymiseen. Humanitaarinen interventio on sopiva käsite jottei läntiselle yleisölle tule teurastuksesta paha mieli ja mikäli sotapeli onnistuu niin aika jona paikalliset mestaavat toisiaan, lyhenee. Paikalliset pahat saavat palkkansa ja “ystävät” voittavat tavara- ja palveluntuottajien ja heiltä hankkivien tahojen varmistaessa taloudellisen ja poliittisen hyödyn. Parin vuoden päästä Hollywoodista tullee elokuva, jossa sankarillisella toiminnalla jenkit pelastavat (jälleen) puoli maailmaa.

Advertisements
Standard

One thought on “Libyan interventio

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s