Siviilikiisinhallinta, Suomen ulkopolitiikka

Suomibrändin modernisointi

Mielenkiinnolla odotettu Suomen brändityöryhmän raportti julkistettiin eilen. Ainakin itse yllätyin myönteisellä tavalla, päästiin ainakin hieman irralleen joulupukista, saunasta ja maisemista.  Nyt Suomea kuvataan mm maailman viheliäisimpien ongelmien ratkaisijana. Hyvä!  Ensimmäisenä haasteena näen uskottavan edes hieman todellisuuteen pohjaavan sisällön toteuttamisen ja sitä estävien pullonkaulojen tunnistamisen.

Suomi ei ehkä ole innovatiivisuuden kärkimaita; johtuneeko luonteenomaisesta alamaisuusajattelusta että Suomessa tarvitaan nippu käyttöohjeita, direkteevejä, asetuksia, naapurikyttäystä jne että ihmiset osaisivat autoilla, syödä, juoda ja asua. Poliittisen kentän staattisuus kuvastaa konservatiivisuutta, virkamiehet pelkäävät virheitä uskaltautumatta luoviin ratkaisuihin, yrittäjyys ei nuorillekaan ole kovin merkittävä vaihtoehto.

Juotavat järvet on mainio tavoite kuin myös muu luonnon suojelu. Miten tähän sovitetaan turvetuotanto ja bioenergian käytön lisäämisen haittavaikutukset. Ja oliko se juuri pari päivää sitten kun Suomi luokiteltiin ympäristöasioissa perässähiihtäjäksi. Riskialttiista uusista ympäristöinnovaatioista ollaan samalla luopumassa (viittaan talteenottolaitoshankkeeseen).

Nähdäkseni aikajänteenä olevan parin vuosikymmenen aikana perus- ja muuta koulutusta tulisi painottaa ajattelemisen välineiden, itsenäisen toiminnan ja elämisen tukemiseen teknissuuntaisen nippelitiedon ja pakkoruotsin kustannuksella.

Suomeen pyritään liittämään myös mielikuva rauhanvälityksen osaajana. Valitettavaa, että keulahahmona hypetetään Ahtisaarta jonka sekä menestyksestä että neuvottelutaktiikasta olen jo aiemmin esittänyt omat kriittiset näkemykseni. ( Do you hear Mr. Nobel rolling in his grave? and his peace mediation methods: 500.000 bodies or sign! ja Kosovo: Two years of Pseudo-state ) Pelkkien konfliktien ratkaisu on mielestäni palokuntatoimintaa, tärkeää mutta toisarvoista. Ensisijaisena näen ongelmien ennaltaehkäisyn ja niiden syihin puuttumisen tai edes tietoisuuden niistä. Tällöin tilanne muuttuukin ristiriitaiseksi koska joudutaan astumaan niille varpaille jotka konflikteista hyötyvät ja tässä päälimmäisenä mielessäni on sotateollinen kompleksi liitännäisineen. Odotan mielenkiinnolla onko Suomella valmiutta siirtää esim puolet puolustusbudjetista rauhanvälitykseen liittyvään tutkimus- ja kehitystoimintaan. (Tästä enemmän kirjoituksessani Peacemaking – How about solving Conflicts too? )

Tulevien menestystarinoiden ohella keskeinen fasiliteetti mielestäni on ns pohjoismainen hyvinvointivaltio turvaamassa yksilölliset tasaveroiset kehittymismahdollisuudet kaikille kansalaisilleen ja joka omalla esimerkillään voi innostaa myös ympäröivää maailmaa pyrkimään samaan.

Brändityöryhmän raportit täältä!

Advertisements
Standard

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s